Viime hetken villivihannekset

by

Raakaruoan myötä olen elvyttänyt vanhan harrastukseni villivihannesten parissa. Aloitan aamuni suuntaamalla koiran kanssa läheiselle mäelle nauttimaan kostean sammalen tuoksusta ja mansikanlehtien hypistelystä. Vielä näin syksylläkin, jolloin keräily on selkeästi hitaampaa kuin aiemmin kesällä, kerään puolessa tunnissa päiväannoksen ilmaista supersalaattia. Koiran ulkoilutuksen lomassa keräily sujuu kuin huomaamatta. Myös Herra Koira osallistuu innolla keräilyyn, jos ei istuutumalla suoraan eteeni keräilykohteeni päälle niin rouskuttelemalla itsekin tyytyväisenä heinää. Tällä hetkellä, lokakuun alussa, kerään lähinnä nokkosia, apiloita ja lähes ikivihreitä mansikanlehtiä. Syksyllä kannattaa katsoa myös lehtien alapuolelle, ellei halua kutsumattomia vieraita pirtelöönsä…

Nokkonen lienee se tunnetuin keräilykasvi. Sitä voi kaikessa rauhassa nappia tiepielistä ilman, että kukaan luulee täysin hörhöksi. Nokkonen onkin ainoa villivihannes, jonka ravintoarvot löytyvät myös Finelistä. Nokkonen on verraton kasvi, se on nopea kerätä ja sitä on helposti saatavilla. Kannattaa kuitenkin kerätä mielummin vähemmän rehevistä paikoista ja vain latvat. Lehtien reunat polttavat ajoittain myös muovipussin läpi, mutta pirtelöön nokkoset voi heittää sellaisenaan ja poltot häviävät masiinan teriin. Talven varalle nokkosen voi myös toki varastoida kuivattamalla tai pakastamalla sellaisenaan.

Mansikka ja koivu ovat keräilysuosikkejani johtuen niiden helppoudesta. Varsinkin mansikka on pehmeä ja mukava kerätä, se kasvaa aurinkoisilla paikoilla ja sen maku on mieto. Se sopii sellaisenaan harvinaisen hyvin myös aloittelevan keräilijän salaattiin ja siitä saa erinomaista teetä. Koivun maku sen sijaan on vahva ja lehdet varsinkin myöhemmin kesällä kovia, joten paras paikka sille on mielestäni pirtelö. Sekä koivua että mansikkaa kannattaa kuitenkin käyttää kohtuudella, sillä ne molemmat ovat diureetteja, eli niillä on elimistössä nestettä poistava vaikutus. Itse ainakin olen huomannut runsaan mansikanlehtien napostelun ajoittain aiheuttavan janoa. Toki puhdistusmielessä vaikutus voi olla toivottukin.

Vadelman ja mustikan lehdet ovat myös leppoisaa keräiltävää. Niissä on yleensä harvoin hyönteisiä ja niiden maku on pehmeä. Ne soveltuvat erityisen hyvin myös teehen, esim. mansikan kanssa tai sellaisenaan. Nyt syksyllä vadelma puskee runsaasti ohutta, pehmeää lehteä marja-ajan ollessa ohi, joten kannattaa ottaa kasvista kaikki ilo irti. Mustikan lehdet ovat yleensä tähän aikaan jo pilalla.

Voikukka, vesiheinä ja apila ovat varmasti ainakin omasta puutarhasta nauttiville ne helpoimmat keräiltävät. Rappupielen rikkaruohot kannattaa siis hyödyntää ja rakentaa niihin lämpimämmät välit jahtaamalla niitä pirtelömukiin. Nämä pehmeät, hyvin salaattimaiset kasvit sopivat lisäksi sellaisenaan salaatteihin, joskin voikukkaa kannattaa sen kitkerän maun vuoksi käyttää säästeliäästi. Apilan punaisia kukkia löytää vielä näin loppusyksystä salaatin koristeeksi ja pirtelöön.

Piharatamo ja poimulehti sopivat sekä salaatteihin että pirtelöön. Niiden maku on neutraali ja niitä on mukava kerätä aamukasteen seasta. Rohtotädyke puolestaan on erinomainen pirtelöaines ja sitä kannattaa kerätä erityisesti kuivatukseen ja käyttää talven flunssa-aikoina teenä. Sen maku ei teenä ole kaksinen, mutta kuten nimikin kertoo, kasvia on perinteisesti käytetty lääkkeenä mm. hengitystiesairauksissa, päänsäryssä ja ihottumissa. Sen sukulainen nurmitädyke on sisartaan tutumpi ja myös käyttökelpoinen, mutta paljon neutraalimpi. Myös kukat ovat syötäviä.

Pihlaja ja maitohorsma puolestaan ovat maultaan jännittävämpiä keräilykohteita. Pihlajan lehdissä maistuu varsinkin alkukesästä vahvasti karvasmanteli ja maitohorsma puolestaan tarjoaa pehmeän, mutta täyteläisen maun teehen tai raikkautta pirtelöön ja salaattiin. Näiden osalta keräilyaika on jo ohi, mutta vielä voi joitakin yksittäisiä herkkupaloja löytyä. Viimehetken bonuksena löytyy vielä kallioilla kasvava villiorvokki, josta kerään kukat pirtelön mausteeksi tai koristeeksi muuhun ruokaan.

Syksy2008 103

2 vastausta to “Viime hetken villivihannekset”

  1. Loikka kevääseen « Raakaruoka Says:

    […] Suomessakin, joten olkaahan valppaina. Vinkkejä vihannesretkille voi jo valmiiksi kerrata tästä taannoisesta […]

  2. Kaikki irti kesän vihreistä « Raakaruoka Says:

    […] Muista villivihannekset. Myös kaupungissa luonnonkasvien keräily on ekologinen ja terveellinen vaihtoehto kauppojen […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: