Archive for marraskuu 2009

Tavallinen päivä

30/11/2009

Kuten jo useaan kertaan olemme todenneet, on raakaruoka erityisesti urheilijan ruokaa. Oma raakaruokainnostukseni alkoikin nimenomaan urheilun kautta, etsiessäni ratkaisua palautumisongelmiini. Tällä hetkellä tanssin ja urheilen energisemmin kuin koskaan ja olen alkanut vähitellen myös venyä.

Urheilen työn merkeissä 6-7 päivänä viikossa, mutta jotakin urheilua kuuluu myös mahdollisiin vapaapäiviini. Aamulla herättelen itseäni koiran kanssa ulkoillen joko reippaan juoksulenkin muodossa tai kävellen. Nyt kun maa on märkää ja ulkona on kylmä, ovat aamuvenyttelyt aamuauringossa jääneet pois. Toinen koiranulkoilutuslenkki sijoittuu joko iltapäivään tai myöhään iltaan. Iltaisin ohjaan 2-3 tuntia lihaskuntoa, tanssia ja/tai kehonhuoltoa. Usein minulla on vakiotuntieni ohessa myös keikkaluontoisia töitä kuten esiintymisiä ja intensiivikursseja. Ohjausta kertyy 12 vakitunnin kanssa välillä jopa 20 tuntia viikossa. Näiden lisäksi teen koreografioita ja omaa tanssitreeniä sekä myös hieman lihaskuntoharjoituksia.

Tavallinen työpäiväni näyttää ruokailuineen ja urheiluineen suunnilleen tältä. Tarkastelen aterioiden tarkempaa sisältöä vielä myöhemmin lisää.

Aamulla:

– hedelmäsalaatti (n. 5 hedelmää), pirtelö 0,5l
– juoksu 30-45min tai kävely 30-75min koiran kanssa

Lounaalla:

– hedelmiä (2-3kpl), iso salaatti

Iltapäivällä:

– hedelmiä (2-3kpl), porkkana, pähkinöitä, (Organic Food Bar-patukka)

Töissä:

– pyöräily töihin 4-10km (3krt vk:ssa)
– tanssia/lihaskuntoa/venyttelyä 2-3h
– pyöräily kotiin 4-10km (3krt vk:ssa)

Illalla:

– hedelmiä (2-3kpl), pirtelö 0,5l, iso salaatti, manteleita

Kookoslastuilla höystetty hedelmäsalaatti näytti eräänä aamuna tältä.

Mainokset

Raakaseikkailulla Kaliforniassa

29/11/2009

Kaliforniassa raakaruoka on valtavirtaa. Raakaruoalla on täällä pitkä historia ja se on ollut vuosikaudet suosittua terveys- ja luomuintoilijoiden, elokuvatähtien, taiteilijoiden ja muiden elämäntapaintiaanien keskuudessa. Raakaruoan suosioon on varmasti vaikuttanut erilaisia ruokavalintoja suvaitsevan sosiaalisen ilmapiirin lisäksi myös ilmasto, jonka ansiosta kasvukausi on pitkä ja hedelmä- ja vihannestuotanto runsasta. Luomutuotantoakin on suhteellisen paljon, mehukkaat avokadot ja medjool-taatelit mukaan lukien!

Vaikeita ’juusto’kakkuvalintoja – vadelma vai mansikka?

Tarjonta saa raakaruokailijan pään aluksi pyörälle. Ottaisinko tuota tummantäyteläistä suklaakakkua, noita kutkuttavan chilisiä lehtikaalilastuja, meksikolaiset enchilada-kääryleet, tapas- tai sushiannoksen vai vain ’kosmisen donitsin’ tai pari jo tylsältä tuntuvaa superruokapussia jättimäisistä superruokahyllyistä?

Näitä kysymyksiä joutuu pohtimaan kerta toisensa jälkeen ihan tavallisessa kalifornialaisessa ruokakaupassa. Ei tosin missään Wal-Martissa vaan jokaisesta vähänkin tiedostavammasta kaupungista ja kylästä löytyvässä co-operativessa, eli luomu- ja lähiruokaa painottavassa osuuskaupassa.

Näissä kaupoissa, samoin kuin valtavan Wholefoods-ketjun useissa myymälöissä, on todellakin tyrkyllä käsittämättömien vihervalikoimien (mm. isot kimput luomumangoldeja maksavat vaivaiset 2 dollaria..) lisäksi aivan uskomattomia raakaluomuksia. Erilaisten valmisannosten, leivonnaisten, suolaisten ja makeiden pikkupalojen, idätettyjen myslien ja tietysti kaikkien kuviteltavissa olevien raaka-aineiden lisäksi kaupoista löytyy yleensä mehu- ja pirtelöbaari sekä valtaisa salaattibuffet. Tarjolla on useimmiten vieläpä sisä- ja ulkoistumapaikkojakin herkuista nauttimiseen – ja ensimmäistä kierrosta seuraa usein toinen, ja päivä hupenee mukavasti, samoin reissukassa…

Raakalounas kaupan hyllystä: herkulliset enchilada-kääryleet itutortillassa siemen’juusto’kastikkeella, sipulikeksejä ja aivan mahtava suklaapiiras! Lisäksi kuvaan on päässyt pelkistä iduista leivottu, joskin kypsennetty leipä ja jokin raakapatukka.

Vaikka nämä luomukaupat olisivat pelkästäänkin jo lähes matkan arvoisia, voi raakaruokaseikkailua täydentää kahviloissa ja ravintoloissa. Pelkästään raakaruokaan keskittyviä kuppiloita on suurimmissa kaupungeissa lukuisia. Esittelen pari testaamaani:

San Francisco

Kukkaiskaupungissa on luonnollista tarjota kukkaisruokaa, ja kuuluisa Cafe Gratitude onkin levittäytynyt useampaan sijaintiin. Kyseisessä kahvilassa on erityistä mietelauseet, joita löytyy niin seiniltä, pöydissä tarjolla olevasta lautapelistä kuin ruokalautasistakin. Pientä ahdistustakin saattaa tosin syntyä kun joka puolelta silmiin tunkevat kehotukset itsensä kehittämiseen… Muuten ilmapiiri oli kunnossa, samoin tarjoilut. Testiin pääsivät kylläkin vain suklaakakku vaniljaisella cashewjäätelöllä sekä marjainen juustokakku ja vihermehu. Kakut olivat häikäiseviä niin ulkoisesti kuin maultaan ja koostumukseltaankin. Asiakaskunta oli kaikennäiköistä ja -ikäistä, ja jutustelimmekin viereisessä pöydässä aterioivan herttaisen hippimummon kanssa.

Lautasen teksti ”What are you grateful for?” herättää pohtimaan kakun aromien lisäksi suurempiakin kysymyksiä (tosin aromeissakin riitti ihmettelemistä)

Los Angeles

Los Angelesissa riittää raakaruokaintoilijalle testattavaa, sillä alueelle on keskittyny monia tunnettuja raakaravintoloita, kuten Rawvolution, Planet Raw, Leaf Organics ja Cru. Lisäksi pienempiä raakaruokaa tarjoilevia kuppiloita on ripoteltu sinne tänne ja mehubaareja melkein joka kulmaan.

Santa Monicassa sijaitseva Rawvolution on tunnetun raakakokin Matt Amsdenin ravintola, joka tarjoaa myös kotiinkuljetuksella viikottaisen raakaruokalajitelman. Ravintolassa yhdistyy tehdashallitunnelma rentoon värikkyyteen ja lokoisiin sohviin. Listalta valikoituivat testattavaksi raakapizza ja -purilainen. Kyseisiä ruokalajeja oli hauska kokeilla raakaversioina, mutta olo oli vähän ylisuolattu ja raskas aterian jälkeen, joten ei näistä päivittäiseksi ravinnoksi olisi. Lisäksi olisi odottanut hintaan ja maineeseen nähden vähän vaikuttavampaa esitystä – ituleipä oli kivikovaa, eikä kokonaisuus muutenkaan ollut ehkä viimeiseen asti hiottu. Lista ravintolassa on kuitenkin laaja, joten varmasti nappiin osuneita annoksiakin löytyy. Tällä kertaa tuli olo, että itse valmistaen saisi helposti säädettyä yksityiskohdat harmonisemmiksi. Annosten omatoiminen kopiointi onkin tehty helpoksi, sillä salaisetkin ainesosat löytyvät Rawvolution-reseptikirjasta!

Raakakasvisburgeri ei ehkä näytä perinteiselle purilaiselle, mutta kaikki perusainekset olivat mukana!

Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa saamme valmiita ja vaihtelevia raakavaihtoehtoja ravintoloihin ja marketteihin Suomessakin – tässä olisi roskaruokakulttuurin sijaan kerrankin positiivisempi amerikanmalli plagioitavaksi. Siihen asti Amerikan terveiset inspiroikoot luovia kotikokkeja!

Päiväannos

27/11/2009

Jo perinteisenä kasvissyöjänä sain vuosien mittaan usein vastailla ”mitä sä oikein syöt?” –tyyppisiin kysymyksiin. Entä sitten, kun hylkää jopa kasvissyöjän perusvaihtoehdot kuten papupadat ja pastat…? Itse olen kuitenkin kokenut raakaruoan osuutta vähitellen kasvattaessani lähinnä suurta iloa löytäessäni uusia jännittäviä ruoka-aineita ja raikkaita makuja. Luultavasti syönkin nyt useampia ruoka-aineita päivän tai viikon aikana kuin ennen raakaruoka-aikojani.

Seuraavassa pikku yhteenveto siitä, miltä päiväannokseni on pääpiirteissään näyttänyt viime kuukausien aikana kotioloissa (parhaillaan olen pidemmässä reissussa, joten tämä kuvaus koskee enemmänkin alkusyksyä). Kyseessä siis kuvitteellinen keskivertopäivä, jolloin olen työskennellyt tuntitolkulla tietokoneella, käynyt ehkä tunnin juoksulenkillä ja pyöräillyt joitakin kilometrejä kaupungilla. Ruokailumieltymykseni vaihtelevat jonkin verran päivittäin, ja varsinkin muutaman viikon välein saatan tehdä vähän isompia muutoksia. Vuodenajat toki vaikuttavat mieltymyksiin ja ruoan tarpeeseen, samoin fyysisen ja henkisen rasituksen määrä, sosiaaliset tilanteet, matkustus jne. Ruokailuaikataulutkin vaihtelevat jonkin verran tiettyjä peruslinjoja lukuunottamatta.

Aiomme jatkossa kirjata aika ajoin tarkempia ruokapäiväkirjojamme ja laskea myös päivittäisiä ravintosisältöjä esimerkiksi FitDayn avulla, mutta tässä vähän ensituntumaa.

Aamulla:

-herätessä muutama desi (suodatettua) vettä ja pari tl MSM:ää (orgaaninen rikkiyhdiste, linkissä lisäinfoa) (noin klo 7)

– vähän myöhemmin vihermehua puolisen litraa (esim. pinaattia, kurkkua, selleriä, omenaa, sitruunaa) yleensä höystettynä lusikallisella viherjauhetta (sis. mm. kuivattuja vihermehuja, leviä, entsyymejä, probiootteja), lisäksi pari hedelmää (n. klo 9)

Keskipäivällä: (n. klo 12-13)

-reilu annos pirtelöä (jotain puolen litran ja litran väliltä; useimmiten ei viherpirtelö, vaan esim. banaania, marjoja, macaa, inkivääriä, pellavaa/hamppua/chiaa)

-runsas salaatti (esim. lehtisalaattia, tomaattia, kurkkua, paprikaa, yrttejä, ituja, jokunen oliivi, vähän jotain levää, vähän viinietikkaa tai jotain itse tehtyä kastiketta tai siemen-/avokadopohjaista tahnaa)

Iltapäivällä: (n. klo 16)

-muutama hedelmä tai näistä joku hauska annos esim. kookoshiutaleiden kera

Illalla: (n. klo 19)

-viherpirtelö (vähintään puoli litraa) tai tuorepuuro (liotettua tattaria ym) tai reilu salaatti: fiiliksen mukaan

– keskimäärin parin päivän välein lisäksi jotain kypsennettyä kuten linssejä (esim. linssikeitto), quinoaa (esim. joku spesiaalisalaatti tästä) tai bataattia; ehkä kerran muutamassa viikossa suosikkiani currytofua

– joskus teen jotain jännittävämpiä illallishenkisiä raakajuttuja, joista reseptejä tulossa kunhan olen taas palannut kotikeittiööni

Päivän aikana juon vettä ja joskus haalea yrttiteetä erillään ruokailuista, mutta en kovin paljon, lasillisen silloin tällöin ja painottuen ennen/jälkeen urheilun. Aiemmin tunsin tarvetta juoda enemmän, mutta nykyään koen että runsas kasvisten ja hedelmien syönti (ja juonti mehuina) vähentää tarvetta.

Satsaa sekoittimeen!

24/11/2009

Tehosekoitin on mielestäni tärkein työkalu, kun haluaa kasvattaa raakaruoan osuutta ruokavaliossaan. Viher- ja muut raakapirtelöt ovat ihan ensijainen juttu parempaa fiilistä tavoiteltaessa ja ehdottomasti helpoin tapa lisätä kypsentämättömiä kasviksia ravintoonsa. Alkuun pääsee millä vaan sekoittimella, jopa sauvasekoittimella, mutta kunnon masiina helpottaa elämää yllättävän paljon!

Järeimpiä vehkeitä ja raakaruokailijoiden keskuudessa maailmanlaajuisia ykköskoneita ovat ehdottomasti Vita-Mix ja Blendtec. Näihin saa sijoittaa kelpo summan, mutta takuuajat ovat pitkät ja hevosvoimia löytyy. Näillä valmistuvat klöntittömien peruspirtelöiden lisäksi muun muassa sileät pähkinäjäätelöt, -voit ja -tahnat. Myös viljojen, pähkinöiden, siementen ja muiden kovien asioiden jauhaminen onnistuu ainakin Vitamixin erillisellä jauhinterällä/kulholla. Oman Vitamixini tilasin Saksasta täältä. Malli on Euroopassa yleisimmin myytävä Super TNC, joka vastaa suunnilleen amerikkalaista 5200-mallia. Sama hintataso on myös usein käyttämässäni Keimling-liikkeessä. Edullisemmin laitteen (ainakin 5000-mallin) voi löytää Britannian nettikaupoista, mutta silloin käyttöön tarvitsee adapterin peruseurooppalaiseen pistorasiaan. Suomessa laitetta myy ainakin Puhdistamo, mutta suomalaiseen tapaan korkeammilla hinnoilla.

Itselläni on ollut Vitamix Super TNC käytössä pian vuoden ajan, ja voin todeta olevani tyytyväinen hankintaan. Olen käyttänyt laitetta päivittäin useita kertoja, eikä se osoita minkäänlaisia kulumisen merkkejä. Teho on valtava ja samettinen peruspirtelö syntyy sekunneissa, vaikka mukana olisi kovia/sitkeitäkin aineksia. Olen vääntänyt koneella myös tahmeampia juttuja, kuten raakakakun pohjia. Olen ollut tyytymätön Vitamixiin ainoastaan pienempiä annoksia valmistaessani. Laitteen suuri astia saa aikaan sen, että pieni määrä vaikkapa kastikeaineksia lennähtää pitkin seinustoja, ja kunnollisen lopputuloksen saaminen vaatii ainesten manuaalista työntelyä takaisin kulhon pohjalle. Huhujen mukaan edellä mainittu Blendtec saattaisi olla muotoilunsa ansiosta parempi tässä suhteessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienempien satsien valmistukseen käytänkin salaista asettani Tribest Personal Blenderiä,  jota voin varauksetta suositella ensihankinnaksi, jos Vitamixin korkea hinta ei houkuta. Laite on hyvä valinta varsinkin, jos valmistat ruokia usein vain yhdelle hengelle. Laite sopii erityisen hyvin myös liikkuvaiselle ihmiselle, sillä se on näppärä ottaa mukaan melkein minne vain, missä sähköä on saatavilla – itse käytän sitä säännöllisesti autossakin. Personal Blender on kompaktista koostaan huolimatta yllättävän tehokas laite, joka koostuu parista erikokoisesta sekoituskupista ja niihin kiinnitettävästä erillisestä teräosasta. Sekoituskupit toimivat myös mukaan otettavina kannellisina juomamukeina, mikä on todella kätevää! Pienempi sekoituskuppi on vain parin desin vetoinen, ja erinomainen esimerkiksi salaatinkastikkeiden tai pienempien siemen-/pähkinätahna-annosten valmistamiseen. Isommassa kupissa taas syntyy ihan kohtuullisen kokoinen kerta-annos pirtelöä tai raakapuuroa. Tämä laite on ollut päivittäisessä tehokäytössäni Vitamixiä selvästi pidempään ja edelleen käyttökelpoinen, joskin tiettyjä hyytymisen merkkejä alkaa olla havaittavissa. Paras hankintapaikka on yllä mainittu Keimling, jossa erillisen jauhinterän sisältävän PB200-mallin hinta on vain 85 euroa

Personal Blenderiä voisikin kutsua tämän blogin viralliseksi sekoittimeksi, sillä olemme molemmat sen vankkumattomia kannattajia. Jos siis mietit, miten edetä sekoitinhankinnassa, on vahva suosituksemme hankkia ensin edullisempi Personal Blender. Sillä pääsee hyvin alkuun, mutta toisin kuin ehkä marketin perusblenderit, se ei jää käyttämättömäksi siinäkään vaiheessa kun mielesi alkaa tehdä järeämpää laitetta, vaan täydentää sopivasti raakaruoka-aseistustasi!

Tässä videossa Personal Blender Ani Phyon käytössä.

Suolaiset supersiemenet

23/11/2009

Nämä siemenet ovat supermaukkaita, superravitsevia ja supernopeita valmistaa! Vieläpä superedullisiakin. Ne voittavat prosessoidut suolapähkinät 10-0 ja maistuvat erinomaisesti kun tekee mieli pientä yksinkertaista suupalaa, muttei mitään makeaa. Nauti ja tarjoile näitä vaikka illanistujaisten ilona, leiritulilla tai arkisalaatin seurana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tarvitset vain seuraavat ainekset: kurpitsansiemeniä (paahtamattomia, esim. näitä), chilirouhetta, valkosipulirouhetta/-jauhetta, himalajansuolaa (tai muuta laatusuolaa), oliiviöljyä.

Itse laitoin noin kahteen desilitraan siemeniä suunnilleen 1 tl chilirouhetta (maun mukaan ja chilin vahvuudesta riippuen), 1 tl valkosipulirouhetta, 0,5 tl himalajansuolaa (halutun suolaisuusasteen mukaan) ja 1 tl oliiviöljyä.

Sekoita ainekset ja iloitse herkullisen rouskuvasta makuyhdistelmästä!

Voimaa ja virtaa vihreillä

20/11/2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen usein törmännyt käsitykseen, ettei paljon urheileva pysty elämään kasvis- saati sitten raakaruoalla. Erityisesti proteiinin riittävää saantia epäillään: ei kai kaninruoasta voi saada kaikkea tarvittavaa lihasten rakentumiseen? Nämä väärinkäsitykset ja huuhaaväitteet osoittautuvat valheeksi vaikkapa tarkastelemalla kasvisperäistä raakaruokaa suosivia huippu-urheilijoita, joista lempiesimerkkini on kanadalainen triathlonisti Brendan Brazier. Myös omat kokemukseni fyysisistä suorituksista raakaruoan voimin ovat olleet toistaiseksi ainoastaan positiivisia. Seuraavassa joitakin ajatuksia ja kokemuksiani pidemmistä kestävyyssuorituksista raakaruoalla.

Olen aina liikuttanut itseäni paljon. Viimeisen vuoden aikana erityisesti pitkäkestoiset urheilusuoritukset ovat entisestäään lisääntyneet ja pidentyneet, kun mahdollisuuteni suosikkilajeihini ovat parantuneet siirryttyäni vuorten tuntumaan. Samanaikaisesti olen siirtynyt perinteisemmästä kasvisruoasta pääosin raakaruokaan. Suksilla on hiihdetty useampi Alppien korkeimmista yli 4000-metrisistä vuorista, ja lumen sulettua on vuorihulluutta jatkettu kiipeämällä korkeita kalliohuippuja. Hiihto- ja kiipeilyretket isoille vuorille ovat raskasta kokopäivätyötä, ja usein monipäiväisiäkin. Alpeilla tyypillisesti noustaan ensin laaksosta lähemmäs huippua useita tunteja ja satoja korkeuserometrejä. Seuraavana aamuna lähtö teltasta tai vuoristomajalta tapahtuu ennen auringonnousua, huippu tavoitetaan puoleen päivään mennessä ja takaisin retkeltä ollaan alkuillasta tai joskus vasta auringon laskiessa, jopa yli puolen vuorokauden yhtäjaksoisen rääkin jälkeen. Vielä kolmannellekin päivälle riittää alamäkeä tuntikausiksi, ellei sitten jatketa saman tien takaisin ylös ja seuraavalle huipulle. Lisää rasitetta elimistölle aiheuttaa vähähappinen vuoristoilma ja siihen sopeutuminen.  

Nousulla Piz Badilelle Sveitsin Alpeilla. Alla noin 1000 pystysuoraa kiipeilymetriä ja edessä vielä 200 lisää (vertailuna: Suomen korkein sisäkiipeilyseinä Tapanilan Kiipeilykeskuksessa on 16 metriä).

Tällaisissa suorituksissa tarvitaan luonnollisesti paljon ravintoa ja ravintoaineita. Viimeaikaiset kokemukseni siitä, millaisella ravinnolla pidemmän vetäisyn saa sujumaan ja tuntumaan vieläpä mukavalta, eroavat perinteisestä näkemyksestä, jonka mukaan itsekin aiemmin toimin. Yleensä ajatellaan, että ennen pitkiä urheilusuorituksia on tankattava runsaasti hiilihydraatteja esimerkiksi pastan, vaalean leivän, sokeristen mehujen ja erilaisten lisäravinteiden muodossa. Esimerkiksi muutaman tunnin kestävään maratoniinkin kaikentasoiset  juoksijat ja hölkkääjät valmistautuvat itsellenikin tutuissa ns. pasta partyissa. En väitä, etteikö pitkäkestoisissa fyysisissä suorituksissa tarvittaisi hiilihydraatteja. Kuitenkaan pasta tai muut prosessoidut ’tyhjää energiaa’ sisältävät valmisteet eivät ole optimaalista ravintoa ennen suoritusta (eivätkä kyllä muissakaan tilanteissa!).

Esimerkkinä juuri pasta, usein vieläpä juustolla höystettynä: kyseistä pommia sulateltaessa elimistöltä kuluu runsaasti energiaa ja aikaa, minkä voi helposti todeta vaikkapa ruokailun jälkeisestä väsymyksestä. Seuraavana päivänäkin suolistossa lymyilee vielä samaa massaa aiheuttaen erilaisia ongelmia. Valkaistut kaloripommit eivät myöskään sisällä juurikaan mineraaleja, joita elimistö kuluttaa ja hikoilee urheilusuoritusten aikana. Näin ollen esimerkiksi riittämätön magnesiumin saanti voi johtaa lihaskramppeihin. Urheilusuorituksen aikana pyritäänkin useimmiten korvaamaan mineraali- ja energiavajetta teollisilla urheilujuomilla tai energiageeleillä/-patukoilla, jotka taas sisältävät jos jonkinlaista kemikaalia ja esanssia – eivät luonnollisia aineita joita elimistö vajeiden korjaamiseen tarvitsisi. Kyseisten valmisteiden käytöstä huolimatta moni kuitenkin kärsii edelleen krampeista, mikä saattaisi kertoa  myrkkypussimineraalien huonosta imeytymisestä. (Yksi tekijä heikossa imeytymisessä voi tietysti olla myös ne sisuksissa edelleen kummittelevat pastan jämät…)

Raakaruoan muodostaessa valtaosan ruokavaliostani en ensinnäkään koe erityisen suurta tarvetta sen kummempaan ’tankkaukseen’, sillä tunnen nykyään olevani jatkuvasti hyvin ravittu ja valmiina tiukempaankin suoritukseen. Pidempää suoritusta edeltävänä päivänä/iltana syön vähän enemmän lähinnä banaaneja sekä muita erityisen hiilihydraattipitoisia hedelmiä kuten taateleita. Lisäksi nautin ekstramäärän viherpirtelöä tai -mehua, johon lisään runsaasti mineraaleja (mm. magnesiumia) sisältäviä luonnollisia lisäravinteita kuten merileviä (esim. chlorella, spirulina, dulse). Tämän valmistautumisen jälkeen oloni on illalla ravittu ja samalla energinen, ei nuutunut. Yön nukun levollisesti ilman ähkyä – uneen pääseminenkin tuntuu jännityksestä huolimatta olevan helppoa raakaruoalla. Aamulla toistan vielä mahdollisuuksien mukaan ilta-aterian kaavan: hiilareita hedelmistä ja mineraaleja vihreästä, usein höystettynä esim. macalla, kaakaolla ja hampulla.

Itse suorituksen aikana nautin urheilujuomana lähinnä vettä, johon olen lisännyt mineraalilisäksi lusikallisen viherjauhetta tai sen puutteessa aavistuksen laatusuolaa imeytymistä parantamaan. Ylipäätään tunnen tarvitsevani aiempaa vähemmän nestettä pitkienkin etappien aikana, sillä jokapäiväisen vesipitoisen (=hedelmät ja vihannekset) ravinnon ansioista elimistön nesteytys vaikuttaa olevan jo etukäteen paremmassa kuosissa. Suorituksen aikana tarvittavat hiilihydraatit saan raakapatukoista ja esimerkiksi taateleista. Mahdollisuuksien mukaan kannan mukanani myös joitakin tuoreita hedelmiä, jos yleinen kannettavien varusteiden määrä sen sallii. Sokeripitoisia juomia en nauti hampaiden suojelemiseksi, ja syömisetkin pyrin kasaamaan päivän mittaan muutamaan erään sen sijaan että mussuttaisin jotain ihan jatkuvasti.

Jos harrastat liikuntaa – oli laji ja suorituksen kesto mikä tahansa – suosittelen kokeilemaan paria itse hyväksi havaitsemaani asiaa, joita sovellan nykyään niin perustreeniin kuin tositilanteeseenkin valmistautumisessa. Ennen juoksulenkkiä, jumppaa tai muuta harjoitetta pidä ensin useamman tunnin väli isomman aterian jälkeen. Nauti sitten viherpirtelö noin tunti ennen suoritusta. Olen varma, että kahdella näinkin yksinkertaisella peruskonstilla olosi on totuttua voimallisempi sekä mielesi kirkkaampi ja iloisempi. Yllät parempiin suorituksiin, jolloin liikkuminen on entistäkin innostavampaa! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Astetta raskaampi laturetki kohti edessä siintävää Castoria (4228 m) Zermattissa.

Selleri – vinkkejä yhteiselämään

17/11/2009

Suomessa selleriin törmää ani harvoin muuten kuin valmis- ja laitosruokien mausteena. Ennen viime kesää minäkin olin syönyt selleriä lähinnä kouluruoissa ja varsia sellaisenaan naposteltavana. Sitten lähdin Meksikoon, missä ehdin nauttia kuukaudessa enemmän selleriä kuin yhteensä koko elämäni aikana. Siitä lähtien selleri on asunut jääkaapissani vakituisesti ja olen syönyt sitä päivittäin.

Meksikossa lähes jokaisen keskinkertaisen, vähänkin kasvispainotteisen ravintolan listoilta löytyi hedelmä- ja vihersmoothieita. Selleriä oli yhdistetty hedelmäpirtelöihin tai sitä tarjoiltiin sellaisenaan sellerimehuna. Aluksi ruokalistoilla vilisevä selleri hämmensi, mutta pian siitä tuli lähes kiinteä osa ravintolakäyntejä. Erityisesti jos lautaselle päätyi muutakin kuin salaattia ja hedelmiä, kevyt selleri raikasti ruokailua mukavasti.

Varsi- eli lehtiselleri on oiva raaka-aine täällä Pohjolassakin. Sitä on saatavilla kaupoissa ympäri vuoden, se on edullista ja sitä saa useimpien kauppojen luomuhyllystä kohtuuhintaan. Se myös säilyy melko pitkään ja on ravitsemuksellisestikin hyvä valinta. Jostain syystä moni ei kuitenkaan edes tunnista selleriä saati tiedä mitä sillä tehdään. Selleri sopii mielestäni erityisen hyvin esim. omenan, appelsiinin, sitruunan, ananaksen, persiljan ja porkkanan kaveriksi. Itse kuitenkin syön sellerini useimmiten banaanin, pinaatin/lehtikaalin, marjojen ja siementen seurana pirtelössä. Tässä muutama vinkki sellerin käyttöön raakaruokailussa:

Sellerijuoma:

N. ¼ tuoretta ananasta

1-2 sellerin vartta lehtineen

Vettä

Pyöräytä koneella tasaiseksi juomaksi. Raikasta ja ravitsevaa!

Tulisellerit:

1 varsi

1rkl vahvaa chiliöljyä (voi korvata öljyllä ja chilirouheella/jauheella)

1rkl rypsiöljyä

1rkl soijakastiketta

1rkl viinietikkaa

1rkl limemehua

Himalajasuolaa

Inkiväärijauhetta

Juustokuminaa

Viipaloi sellerin varsi ohuiksi pätkiksi. Lehdet lienee parasta säästää pirtelöön tai salaattiin. Sekoita muut aineet keskenään ja kaada sellerien päälle. Anna marinoitua.  Tällä satsilla saa useammankin ihmisen liekkeihin. Mikäli et ole chilin ystävä, voit jättää sen kokonaan pois tai ainakin vähentää sitä.

Selleripyree:

Sellerin varsia lehtineen

Pala kurkkua (2-3 cm/1 sellerin varsi)

Oliiviöljyä

Soijakastiketta

Himalajasuolaa

Curryjauhetta

Inkiväärijauhetta

Paprikajauhetta

Hurauta selleri ja kurkku tasaiseksi mössöksi pirtelökoneellasi. Sekoita joukkoon muut aineet. Tarjoile esimerkiksi dippivihannesten seurana. Lisäämällä öljyä saat tehtyä näppärästi myös hieman löysemmän salaatinkastikkeen.

ruokaa 057

Erikoistuotteita netistä

13/11/2009

Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella voi erikoistuotteiden, ns. superruokien ja erilaisten muiden luomutuotteiden hankkiminen olla haastavaa. Tällöin apuun tulee internet. Nettikaupoista voi tilata melkein mitä vain ja yleensä edullisempaan hintaan. Monia kuitenkin epäilyttää voiko siihen todella luottaa, että saa mitä tilaa. Ja mistä ylipäätään voi tilata näitä tuotteita? Esittelenpä nyt muutaman itse käyttämäni kotimaisen putiikin.

ruokaa 035

Vanha tuttuni Samsaran luomukauppa Vantaalla toimittaa minulle niin koiranruoat kuin hammastahnatkin. Valikoima on melko perinteinen, mutta kaikki on luomua. Erilaisten ryynien, siementen, öljyjen, kosmetiikan ja pesuaineiden tilailuun Samsara on hyvä valinta. Myös Samsaran leipomotuotteet kuuluvat tilausvalikoimaan. Tilauksen voi maksaa useamman verkkopankin avulla ja yli 80€ tilaukset toimitetaan pk-seudulla ilmaiseksi kotiin, muualle toimitus tulee postissa tai matkahuollon kautta. Ainakin itse olen saanut aina toimituksen täsmällisesti sovittuna aikana ja minulle on soitettu vielä hieman ennen kuljetuksen saapumista. Mikäli jotakin tilattua tuotetta ei ole ollut, raha on palautettu laatikon mukana.

Hyvinvoinnin tavaratalo on enemmänkin luontaistuotekauppa ja valikoimista löytyy tabletti jos toinenkin. Kosmetiikkaa näyttäisi myös olevan laaja valikoima. Ihan tavallisia luomuruokiakin kuitenkin löytyy. Itse olen tilannut täältä Suomen halvimmat Organic Food Barit eli parhaat raakapatukat. En tosin tiedä millon niitä sitten on teille muille jaossa, tilasin juuri varaston lähes tyhjäksi… Toimitus tulee lähimpään Siwaan tai postiin. Tilauksen saaminen kesti vain pari päivää ja sain sekä tekstiviestejä että sähköpostia tilauksen vastaanottamisesta, toimituksen lähettämisestä ja vielä perille saapumisesta.

CocoVi -nettikauppa on melko uusi tulokas, joka on erikoistunut nimenomaan raakaruokaan ja superruokiin. Täältä voit tilata mm. macaa, raakakaakaota, goji-marjoja, chia-siemeniä ja kookostuotteita. CocoVin tilaus oli kyllä sitä mitä pitikin, mutta sen saaminen kesti kaksi viikkoa, sen etenemisestä tuli nihkeästi tietoa ja erityisesti alkukäsittely tuntui kestävän ja kestävän.  Eli älä hätäänny vaikka mitään ei kuuluisi, tilaus on silti luultavasti tulossa. Bonuksena tyylikkäimmät ja selkeimmät sivut.

Muista tilauspaikoista ei itselläni ole vielä kokemusta, tässä kuitenkin muutaman luomu- ja raakaruokatuotteisiin erikoistuneen nettikaupan linkki:

Ekoilo (myös myymälä Riihimäellä)

Ekolo (myös myymälät Helsingissä ja Jyväskylässä)

Ecodeal

Keho.net

Puhdistamo

Superfoods.fi

Vitaravinne

Power breakfast Ameriikan tapaan

11/11/2009

Suuressa Ameriikassa ovat aamiaisetkin suuria. Mutta mutta – myös paistettuja, friteerattuja, läskisiä, vehnäisiä, sokerisia, käristettyjä… Tässä vastaisku macdonalds-mantereen päivänkäynnistyseväille!

Todellinen voima-aamiainen:

  • voimamössö: 1 rkl macaa, 1 rkl kaakaota, 2 rkl chia-siemeniä, 2 rkl hampunsiemeniä, 0,5 rkl viherjauhetta, n. 1 dl vettä tai vähän enemmänkin -> sekoitetaan satsi, annetaan hetki vetäytyä
  • pari banaania
  • pari päärynää
  • mansikoita tai muita marjoja

Lopuksi kaikki sekaisin ja mahdollisesti vielä ripaus kanelia. Tällä pöperöllä pötkii pitkälle (elämän) preerialla!

Mistä on viralliset ravitsemussuositukset tehty?

07/11/2009

Raakaravinto rikkoo suomalaisen ruokakulttuurin tabuja. Se sysää ruokaympyrät ja pyramidit sivuun ja heittää perunat ja puurot menemään. Kauhistunut ensireaktio raakaruokailijaa kohtaan on yleensä: ”no saatko muka sitten kaikki tarvittavat ravintoaineet?”. Mitä tähän pitäisi vastata? Että viralliset ravitsemussuositukset ovat puuta heinää? Että meitä huijataan ja lautasmalli onkin osa salaliittoa? Suurin piirtein.

Lautasmallin vartijana seisoo valtion ravitsemusneuvottelukunta, jonka jäsenet ovat ”ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.” Ravitsemusneuvottelukunnan alaisissa toiminnoissa on suoraan mukana alan yrityksiä. Kouluruokakampanjan sisällöstä ja tavoitteista päättävän elimen jäsenistössä istuvat mm. K-kauppias, Valion johtajia, maanviljelijöiden edustajia sekä Eviran pääjohtaja. Urheilijoiden ravitsemussuosituksista vastaavan Olympiakomitean materiaalin tuottajana toimii HK Ruokatalo Oy. Kun vielä kiinnitetään huomiota lääketeollisuuden ja terveydenhuollon erittäin kyseenalaisiin suhteisiin tai maatalouden tukipolitiikkaan, vaatii mielestäni melkoista sinisilmäisyyttä ja hyvää tahtoa uskoa tämän porukan tuottavan puolueetonta, ensisijaisesti terveyttämme edistävää informaatiota.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös em. tahot ovat vähitellen joutuneet myöntämään esimerkiksi kasvisruoan ravitsemukselliset edut. Informaatio on silti edelleen erittäin heikosti perusteltua ja harhaanjohtavaa. Oiva esimerkki tästä on tuore Työterveyslaitoksen TTT-lehti (työ terveys turvallisuus). Lehden 6/2009 numerossa teemana on ruoka. Sen lisäksi, että ravitsemusterapeutti kommentoi eri henkilöiden ruokapäiväkirjoja, joissa mm. pari porkkanaa ja pakastewokkivihannekset ovat ”runsaasti kasviksia”, lehdessä kerrotaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuosituksista. Neljä parasta ruokajuomaa ovat suositusten mukaan vesi, rasvaton maito, kahvi ja tee. Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Patrik Borg perustelee nelikkoa sillä, että ”niissä ei ole energiaa, joka kerryttäisi turhia kiloja, eikä niistä ole haittaa terveydelle”. Lisäksi Borg väittää kahvin olevan harmiton ja neutraali juoma! Borg ei ilmeisesti ole lukenut edes tätä artikkelia, josta jo selviää maidon sisältävän energiaa n. 70kcal per lasi, enemmän kuin 100g perunaa. Samalla mainitaan kahvin ja teen sisältämät kivennäisaineet ja antioksidantit, jotka nyt ovat aivan olemattomia. Toisaalta samassa artikkelissa varoitetaan kahvin mahdollisista sivuvaikutuksista lapsilla ja raskaana olevilla. Eikö tämän jo pitäisi kertoa, ettei kahvi ole harmiton, saati neutraali juoma?! Koko artikkeli edustaa mielestäni oivallisesti suomalaista virallista ravitsemusajattelua. Kaloreilla ja liikakiloilla pelottelulla ei suinkaan pyritä ohjaamaan ihmisiä ravitsevien vihannesten pariin ja liikkumaan, vaan kevyttuotehyllylle ja kahvihorkkaan.

Eniten itseäni raivostuttaa argumentaation taso, tai paremminkin sen puute. Milloin vedotaan ”kansainväliseen tutkimukseen”, milloin ”suomalaiseen perinteeseen”. Vastakkaisia näkemyksiä tukeva tutkimus sivuutetaan, jos sellaista joku on saanut rahoitus- ja julkaisuvaikeuksista huolimatta tehtyä. Minkäänlainen vuoropuhelu saati muutos on mahdotonta, kun toinen osapuoli vetäytyy huutelemaan auktoriteettiasemansa takaa.

Olenkin uskaltanut alkaa vähät välittää lautasmalleista ja muista terveyssuosituksista ja siirtynyt raakaruokaan. Raakaruokavalio perustuu raaka-aineiden nauttimiseen varsin vähäisesti käsiteltyinä. Raakaruokavalio ei perustu kaloreiden välttelyyn ja tyhjän ruoan puputtamiseen, päinvastoin. Energiamäärät saattavat jäädä paljon sekaruokavaliota alhaisemmiksi, mutta ruoka onkin itsessään täyttä käyttökelpoista energiaa, ei jotakin mitä elimistön työllä ja vaivalla täytyy prosessoida, usein vain poistaakseen sille käsittämätön myrkky. Perinteiset ravitsemussuositukset perustuvat ajatukselle, että ravintoaineita ja energiaa pitää saada enemmän, kuin mitä elimistö varsinaisesti tarvitsee, sillä elimistö ei perinteisestä suomalaisesta ruoasta (nykyeineksistä puhumattakaan) kykene hyödyntämään kaikkea. Jo maalaisjärki paljastaa, että tämä vaatii elimistöltä paljon ylimääräistä työtä ja paljon hukattua energiaa.

Mutta mihin sitten voi luottaa? Oma sääntöni on ettei mihinkään. Ensin pitää tutkia ja selvitellä kriittisesti ja valita vähiten epäilyttävä vaihtoehto. Ei pidä antaa titteleiden ja korkean aseman hämätä, sillä usein juuri niihin pääseminen edellyttää kompromisseja ja koneiston miellyttämistä. Niihin ei päästä olemalla eri mieltä, ei ainakaan väärissä asioissa.

Lisää luomuvihannestoimituksia

07/11/2009

Koska käyttämämme Labbyn tila toimittaa vain rajatulle alueelle, päätimme selvittää löytyykö muita luomutiloja, joilta voisi tilata kasvikset kotiovelle. 

Karjaalla sijaitseva Svarfvarsin luomutila tarjoaa kotiinkuljetuksella sekä oman tilansa että muiden kotimaisten tilojen vihanneksia ja juureksia sekä ulkomaisia vihanneksia ja hedelmiä. Lisäksi kaupan on viljatuotteita, tilalla tuotettua lihaa, luonnonkosmetiikkaa, pesuaineita jne. Myynnissä on jopa parinkymmenen kilon juuressäkkejä, joten kannattaa harkita tilaamista vaikka yhdessä kaverin kanssa. Tilan kauppa löytyy osoitteesta www.svarfvars.fi/cat/ ja myös Facebookissa voi tutustua tilaan. Svarfvarsin toimitusaluetta on pääkaupunkiseudun lisäksi Länsi-Uusimaa, joten tässä pientä laajennusta Labbyn toimitusalueeseen. Tila toimittaa yli 50 euron tilaukset kotiin ilman toimituskuluja! Toimituksia tehdään joka toinen viikko, tiettyinä päivinä tietyille alueille.

Tampereen alueella ja ympäristössä toimii www.luomulaatikko.com, joka toimittaa kotiin juureksia, vihanneksia ja hedelmiä sekä valmiina lajitelmalaatikoina että kilohinnoilla. Lisäksi tarjolla on monia muita luomutuotteita kuten siemeniä, pähkinöitä ja viljatuotteita (myös leipiä). Perusjuureslaatikon hinta on 15 euroa (5,5 kg) ja hedelmä-, vihannes- tai yhdistelmälaatikon hinta 25 euroa (5-6 kg). Yli 75 euron ostokset toimitetaan maksutta. Toimituspäivät vaihtelevat alueen mukaan.

Vinkatkaa jos tiedätte luomukasvisten toimittajia muualta Suomesta!

Viherlimpparia

02/11/2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaikka viherpirtelö onkin mielestäni ykköskeino vihreiden nauttimiseen, voi päivittäisten pirtelöiden ja salaattien lisäksi viheraineiden saantia edelleen lisätä mehuilla. Mehu toimii myös, jos jostain syystä vihreät eivät muussa muodossa mitenkään maistu (joskin en voi uskoa että joku ei pitäisi oikein koostetusta viherpirtelöstä :).

Kasviksista ja hedelmistä puristetusta mehusta on kuitu pääosin suodatettu pois, joten vitamiinit, hivenaineet ja muut hienot ainekset imeytyvät siitä vielä helpommin ’suoraan suoneen’ kuin pirtelöstä. Kuiduttomuudesta johtuen mehu on kuitenkin mielestäni enemmän lisäravinne jo ennestään melko vihreään ravintoon, eikä sillä pitäisi täysin korvata kuitupitoisia pirtelöitä ainakaan pidemmän päälle.

Itselleni vihermehu on melko uusi tuttavuus: kokeilin mehuja ensimmäisen kerran muutama kuukausi sitten. Ihastuin heti vihermehun välittömään virkistävään vaikutukseen, ja lisäsin muutaman desin annoksen päivittäiseen ruokakokoelmaani. Yleensä nautin mehun aamulla/aamupäivällä ennen muuta ruokaa tai myöhemmin päivällä urheilun jälkeen, jolloin palautuminen tuntuu käsittämättömän nopealta.  

Mehuja voi valmistaa kaikista lehti- ja muista vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Paras tulos saavutetaan erityisellä mehukoneella/-lingolla. Laadukas mehukone on rahallisesti kohtalainen sijoitus, mutta vastine on mielestäni suuri. Hyviä laitteita on monella valmistajalla, ja ajattelinkin tehdä näistä pienen yhteenvedon lähitulevaisuudessa. Itselläni on ollut pari kuukautta käytössä Green Power, jonka valintaa edelsi laajahko selvitystyö koskien eri valmistajia, malleja sekä toimintamekanismeja. Tiesin että tulen panostamaan mehuihin ja halusin siksi satsata kerralla mahdollisimman hyvään ja pitkäikäiseen masiinaan.

Mehukone monine osineen vaatii hieman paneutumista sekä puhdistamisvalmiutta sillä osia on paljon. Suoraviivaisempi tapa onkin mehustaa tehosekoittimen avulla. Mehuainesten lisäksi blenderiin laitetaan tilkka vettä ja pyöräytetään sose. Sose suodatetaan puristamalla siitä mehu ns. pähkinämaitopussin tai muun sopivasti läpäisevän verkkokankaan läpi. Tämä menetelmä hapettaa mehua kuitenkin enemmän eikä siten ole paras mahdollinen tapa ravinteiden säilymisen kannalta. Varmasti tästä pikamehustakin saa kuitenkin paljon hyötyä ja ainakin itselleni tämä oli helppo askel mehumaailmaan. Edullinen myös, sillä tehosekoittimen lisäksi ei tarvita kuin pala verkkokangasta!

Oma perureseptini niin mehukoneella kuin tehosekoittimellakin tapahtuvaan mehustamiseen perustuu ravitsemusterapeutti Natalia Rosen Raw Food Detox Diet –kirjan Green Lemonade –ohjeeseen. Natalian mukaan kyseinen juoma on jokaisen menestyvän raakaruokailijan peruskamaa – jokaisen aamun aloitus. Omani on hieman muokattu versio.

Viherlimppari:

  • kokonainen tammenlehvä- tai roomansalaatti/sama määrä pinaattia
  • puolikas kurkku
  • jokunen sellerinvarsi
  • 2 omenaa: makeus taittaa ’vihreää’ makua, laita enemmän omenaa jos tulos on liian kitkerä
  • puolikas luomusitruuna kuorineen

Ainekset palasina mehustimeen, tai blenderiin vesitilkan kera ja sen jälkeen suodatuskankaan läpi. Reseptiä on helppo muunnella sen mukaan mitä vihreää on saatavilla. Mehu on yllättävän makeaa, jos vaan omenaa on riittävästi. Eli ei kannata epäillä makua vaan kipaista kangaskaupassa ja käynnistää limpparikokeilu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Green Power – mehumasiina viherlimpparipuuhissa. Juoman valmistus käy myös hartiajumpasta, sillä rehuja saa tunkea suodattimeen lähes täysin voimin!


%d bloggers like this: