Mistä on viralliset ravitsemussuositukset tehty?

by

Raakaravinto rikkoo suomalaisen ruokakulttuurin tabuja. Se sysää ruokaympyrät ja pyramidit sivuun ja heittää perunat ja puurot menemään. Kauhistunut ensireaktio raakaruokailijaa kohtaan on yleensä: ”no saatko muka sitten kaikki tarvittavat ravintoaineet?”. Mitä tähän pitäisi vastata? Että viralliset ravitsemussuositukset ovat puuta heinää? Että meitä huijataan ja lautasmalli onkin osa salaliittoa? Suurin piirtein.

Lautasmallin vartijana seisoo valtion ravitsemusneuvottelukunta, jonka jäsenet ovat ”ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, kuluttajajärjestöjen, palkansaajajärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.” Ravitsemusneuvottelukunnan alaisissa toiminnoissa on suoraan mukana alan yrityksiä. Kouluruokakampanjan sisällöstä ja tavoitteista päättävän elimen jäsenistössä istuvat mm. K-kauppias, Valion johtajia, maanviljelijöiden edustajia sekä Eviran pääjohtaja. Urheilijoiden ravitsemussuosituksista vastaavan Olympiakomitean materiaalin tuottajana toimii HK Ruokatalo Oy. Kun vielä kiinnitetään huomiota lääketeollisuuden ja terveydenhuollon erittäin kyseenalaisiin suhteisiin tai maatalouden tukipolitiikkaan, vaatii mielestäni melkoista sinisilmäisyyttä ja hyvää tahtoa uskoa tämän porukan tuottavan puolueetonta, ensisijaisesti terveyttämme edistävää informaatiota.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös em. tahot ovat vähitellen joutuneet myöntämään esimerkiksi kasvisruoan ravitsemukselliset edut. Informaatio on silti edelleen erittäin heikosti perusteltua ja harhaanjohtavaa. Oiva esimerkki tästä on tuore Työterveyslaitoksen TTT-lehti (työ terveys turvallisuus). Lehden 6/2009 numerossa teemana on ruoka. Sen lisäksi, että ravitsemusterapeutti kommentoi eri henkilöiden ruokapäiväkirjoja, joissa mm. pari porkkanaa ja pakastewokkivihannekset ovat ”runsaasti kasviksia”, lehdessä kerrotaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan juomasuosituksista. Neljä parasta ruokajuomaa ovat suositusten mukaan vesi, rasvaton maito, kahvi ja tee. Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Patrik Borg perustelee nelikkoa sillä, että ”niissä ei ole energiaa, joka kerryttäisi turhia kiloja, eikä niistä ole haittaa terveydelle”. Lisäksi Borg väittää kahvin olevan harmiton ja neutraali juoma! Borg ei ilmeisesti ole lukenut edes tätä artikkelia, josta jo selviää maidon sisältävän energiaa n. 70kcal per lasi, enemmän kuin 100g perunaa. Samalla mainitaan kahvin ja teen sisältämät kivennäisaineet ja antioksidantit, jotka nyt ovat aivan olemattomia. Toisaalta samassa artikkelissa varoitetaan kahvin mahdollisista sivuvaikutuksista lapsilla ja raskaana olevilla. Eikö tämän jo pitäisi kertoa, ettei kahvi ole harmiton, saati neutraali juoma?! Koko artikkeli edustaa mielestäni oivallisesti suomalaista virallista ravitsemusajattelua. Kaloreilla ja liikakiloilla pelottelulla ei suinkaan pyritä ohjaamaan ihmisiä ravitsevien vihannesten pariin ja liikkumaan, vaan kevyttuotehyllylle ja kahvihorkkaan.

Eniten itseäni raivostuttaa argumentaation taso, tai paremminkin sen puute. Milloin vedotaan ”kansainväliseen tutkimukseen”, milloin ”suomalaiseen perinteeseen”. Vastakkaisia näkemyksiä tukeva tutkimus sivuutetaan, jos sellaista joku on saanut rahoitus- ja julkaisuvaikeuksista huolimatta tehtyä. Minkäänlainen vuoropuhelu saati muutos on mahdotonta, kun toinen osapuoli vetäytyy huutelemaan auktoriteettiasemansa takaa.

Olenkin uskaltanut alkaa vähät välittää lautasmalleista ja muista terveyssuosituksista ja siirtynyt raakaruokaan. Raakaruokavalio perustuu raaka-aineiden nauttimiseen varsin vähäisesti käsiteltyinä. Raakaruokavalio ei perustu kaloreiden välttelyyn ja tyhjän ruoan puputtamiseen, päinvastoin. Energiamäärät saattavat jäädä paljon sekaruokavaliota alhaisemmiksi, mutta ruoka onkin itsessään täyttä käyttökelpoista energiaa, ei jotakin mitä elimistön työllä ja vaivalla täytyy prosessoida, usein vain poistaakseen sille käsittämätön myrkky. Perinteiset ravitsemussuositukset perustuvat ajatukselle, että ravintoaineita ja energiaa pitää saada enemmän, kuin mitä elimistö varsinaisesti tarvitsee, sillä elimistö ei perinteisestä suomalaisesta ruoasta (nykyeineksistä puhumattakaan) kykene hyödyntämään kaikkea. Jo maalaisjärki paljastaa, että tämä vaatii elimistöltä paljon ylimääräistä työtä ja paljon hukattua energiaa.

Mutta mihin sitten voi luottaa? Oma sääntöni on ettei mihinkään. Ensin pitää tutkia ja selvitellä kriittisesti ja valita vähiten epäilyttävä vaihtoehto. Ei pidä antaa titteleiden ja korkean aseman hämätä, sillä usein juuri niihin pääseminen edellyttää kompromisseja ja koneiston miellyttämistä. Niihin ei päästä olemalla eri mieltä, ei ainakaan väärissä asioissa.

10 vastausta to “Mistä on viralliset ravitsemussuositukset tehty?”

  1. Tiina Says:

    Tää on ihan hemmetin hyvä teksti! Muotoilee sanoiksi sen, mitä ajatuksia päässäni on viime aikoina pyörinyt. Saako tekstiä kopioida? Olen kiinnostunut viime aikoina yhä enemmän raakaruoasta ja haluaisin jakaa kiinnostukseni tästä aiheesta vegaaniruokablogissani. Saattaisin kopioida tästä osan tai sitten tekstin kokonaan, nimittäin sen verran hyvää tekstiä :) Mutta super suuri kiitos tästä :)

  2. ulla Says:

    Kiitos Tiina kommentista ja kehuista! Voit toki käyttää tekstiä blogissasi, kunhan lähde on mainittu. Eli linkki vaan mukaan. Ja tuolloinhan se on näppärästi luettavissa kokonaankin, jos haluat lainata omassasi tiettyä osaa.

  3. seppo v Says:

    Täyttä asiaa. Kumpa osaisi mahdollisimman moni heittää teko ”terveellisyyden ” pois lautaseltaaan.

  4. Mie Says:

    ”Mitä tähän pitäisi vastata? Että viralliset ravitsemussuositukset ovat puuta heinää? Että meitä huijataan ja lautasmalli onkin osa salaliittoa? Suurin piirtein.”

    Juu, toki näin voi vastata. Mikäli haluaa kuulostaa salaliittohörhöltä.

    ”Kun vielä kiinnitetään huomiota lääketeollisuuden ja terveydenhuollon erittäin kyseenalaisiin suhteisiin tai maatalouden tukipolitiikkaan, vaatii mielestäni melkoista sinisilmäisyyttä ja hyvää tahtoa uskoa tämän porukan tuottavan puolueetonta, ensisijaisesti terveyttämme edistävää informaatiota.”

    Sinähän voit todentaa tämän vaikka heti. Osoita vain se, että virallisten suositusten noudattaminen (esim. lautasmalli) omaa selvästi havaittavan, epäsuotuisan vaikutuksen terveyteen.

    ”Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Patrik Borg perustelee nelikkoa sillä, että ”niissä ei ole energiaa, joka kerryttäisi turhia kiloja, eikä niistä ole haittaa terveydelle”.”

    Maito ja vesi, juu. Kahvi ja tee, isoja määriä nautittuina ei suositeltavaa. Eipä suositusten ydin olekaan kahden jälkimmäisen kittaaminen ylenpalttisesti.

    ”Borg ei ilmeisesti ole lukenut edes tätä artikkelia, josta jo selviää maidon sisältävän energiaa n. 70kcal per lasi, enemmän kuin 100g perunaa.”

    100 g perunaa sisältää itseasiassa enemmän energiaa kuin 100 g mitä tahansa maitoa.

    ”Energiamäärät saattavat jäädä paljon sekaruokavaliota alhaisemmiksi, mutta ruoka onkin itsessään täyttä käyttökelpoista energiaa, ei jotakin mitä elimistön työllä ja vaivalla täytyy prosessoida, usein vain poistaakseen sille käsittämätön myrkky.”

    Siis … Et ole ollenkaan tietoinen siitä, että painonhallinnassa se, että elimistö joutuu käyttämään esim. proteiinin metabolisoimiseen enemmän energiaa kuin vaikkapa hiilarien, on itse asiassa HYVÄ asia?

    • ulla Says:

      Jos sattuu olemaan salaliittohörhö, niin saattaa myös kuulostaa siltä…

      Näyttääkö sille, että lautasmallilla on päästy huipputuloksiin? Kyllä, lautasmalli omaa selkesti havaittavia terveysvaikutuksia. Lautasmallilla ei hallita syöpää, diabetesta, allergioita, ruoka-aineriippuvuuksia, eikä sillä saavuteta maksimaalista palautumista urheilusuorituksista. Pointtini ei kuitenkaan ollut tämä, vaan se, että miksi oletamme lääke- ja elintarviketeollisuuden tavoittelevan optimaalista kansanterveyttä? Eikö ole hieman kyseenalaista, että tiettyä tuotetta myyvä taho laatii ravitsemussuosituksia, joissa kehotetaan nauttimaan ko. tuotetta?

      Borgin mukaan kylläkin kahvi ja tee ovat neutraaleja. Tästä voisi päätellä, että niitä voi kitata ylenpalttisesti ilman haittavaikutuksia…

      Vertailin 100g perunaa ja LASILLISTA maitoa, en 100g maitoa… Lasi=n. 2dl. Väitteesi perunan ja minkä tahansa maidon kalorisuhteesta ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Täysmaito (3,5% rasvaa) 63kcal/100g, keitetty peruna 55kcal/100g. Borg kuitenkin puhuu rasvattomasta maidosta, väittäen sitä virheellisesti täysin kalorittomaksi. Mielestäni on huolestuttavaa, että ravistemusasiantuntijoidemme ymmärtämys on tätä luokkaa.

      Ja ei, en todellakaan pidä hyvänä asiana sitä, että elimistö joutuisi käyttämään erityisen paljon energiaa ravinnon käsittelemiseen. Jos haluamme polttaa kaloreita, järkevintä on lihaksia kehittävä liikunta, ei sisäelimiä rasittava ”ruoka”. Jos taas syöminen on hallitsematonta, kannattaa luopua addiktoivista ruoka-aineista ja painoa kerryttävistä lisäianeista, suolasta ym. Huippukuntoa ja hyvää terveyttä ei saavuteta hankalalla ruoalla, vaan elimistön korjaus- ja rakennustoimia helpottavalla ravinnolla.

    • levitra Says:

      You’ve really captured all the essentials in this subject area, haven’t you?

  5. Mie Says:

    ”Lautasmallilla ei hallita syöpää, diabetesta, allergioita, ruoka-aineriippuvuuksia, eikä sillä saavuteta maksimaalista palautumista urheilusuorituksista.”

    Itseasiassa diabetespreventiotutkimuksissa on havaittu kys. ruokavaliomallin toimivan. Allergioiden hoidossa ruokavalion rooli on rajallinen, pl. ongelmakohtien karsiminen ja siedätyshoito. Raakaruokavaliosta tuskin on myöskään apua esim. mansikalle, omenille tms. allergisille. Lautasmalli per se ei myöskään ole tarkoitettu huippu-urheilijoille – asia joka olisi tullut selväksi jos olisit viitsinyt perehtyä aiheeseen. Yhtä hyvin voisit väittää esim.että mahahaavalääkitys on ”haitallista”, käyttäen perusteena sitä että siitä ei ole mitään hyötyä potilaalle jolla ei ole mahahaavaa.

    Joten …? Mitkä ovat ne haitalliset vaikutukset?

    ”Täysmaito (3,5% rasvaa) 63kcal/100g, keitetty peruna 55kcal/100g.”

    Jos siis valitset useista Finelin perunavaihtoehdoista sen vähäkalorisimman, juu. Tällöinkin kalorimäärä on merkittävästi isompi kuin Borgin mainitseman rasvattoman maidon.

    ”Mielestäni on huolestuttavaa, että ravistemusasiantuntijoidemme ymmärtämys on tätä luokkaa.”

    … ja tämän voi päätellä huolimattomasti muotoillusta lauseesta? Jep jep. Borgin asiantuntemuksesta sinun tuskin tarvitsee olla huolissasi, mutta voithan elätellä illuusioitasi.

    ”Ja ei, en todellakaan pidä hyvänä asiana sitä, että elimistö joutuisi käyttämään erityisen paljon energiaa ravinnon käsittelemiseen.”

    Juu, se tuli selväksi. Kylläisyydentunteen, painonhallinnan ja sitä kautta jaksamisen suhteen tämä on kuitenkin hyvä asia kansanterveydeyn tasolla.

    ”Jos haluamme polttaa kaloreita, järkevintä on lihaksia kehittävä liikunta, ei sisäelimiä rasittava “ruoka”.”

    Proteiinin metabolisoiminen on ihmisen elimistölle täysin normaalia toimintaa. Se ei ”rasita” tervettä elimistöä. Samalla logiikalla hedelmät ovat myrkkyä jos niitä tarkastelee esim. ”10 banaania kerralla DM1-potilaalle” -valossa. Jotain rajaa tuohon propagandaan, please.

  6. ulla Says:

    Allergia-asiasta voidaan olla montaa mieltä. Itseltäni on allergia ”parantunut” raakaravinnolla. Mikään muu siihen ei ole auttanut. Siedätyshoidot ovat erittäin kyseenalaisia sekä toimivuudeltaan, että terveysvaikutuksiltaan. Lääkkeet eivät aina tehoa, ne väsyttävät ja välttely siitepölyn kohdalla on jokseenkin mahdotonta. Tottakai lautasmalli ohjaa kohtuullisuuteen ja on parempi vaihtoehto kuin vaikkapa McDonalds-malli. Siksi se toimii myös monen laihduttajan tai diabeetikon kohdalla. Miksi kuitenkaan tyytyä lautasmalliin, jos tarjolla on sitäkin parempia vaihtoehtoja? Lautasmallin haittapuoli on siis se, ettei se tarjoa riittävästi ravintoa elimistölle varsinkaan niissä tilanteissa, joissa elimistöltä toivotaan erityisiä korjaustoimia( sairaudet, palautuminen). Jos ruokavalio ei riitä huippu-urheilijalle, siinä on jotain pielessä. Toki kaloreiden osalta ruokavaliota on syytä varioida aktiivisuustason mukaan. Kuitenkin, jos pyrimme huipputerveyteen, meidän pitäisi kaikkien pyrkiä myös huippukuntoon, tapahtuipa se sitten kilpaurheillen tai kuntoillen. Tällöin paras ruokavalio siis on kaikille paras, miksi tyytyisimme vähempään?

    Valitsin finelistä keitetyn perunan, ei siellä mitään useampia perunoita ole. Peruna on peruna ja sen kalorimäärä on aikalailla vakio, 55kcal/100g. Ja uudestaan: rasvaton maito 34kcal/100g -> lasi= n.2d= n.70kcal/lasi. Eli lasillisessa rasvatonta maitoa on enemmän kaloreita kuin 100g perunaa. Jos puhutaan täysmaidosta, kaloreita on tietysti vielä enemmän, mutta Borg suosittelee jutussa rasvatonta maitoa. Ja ei kyse ole huonosti muotoillusta lauseesta, jos ihan pokkana alkaa väittää, että maidossa ei ole lainkaan energiaa.

    Väitän, että muutama kiloa hedelmiä ja vihanneksia pitää näläntunteen loitolla paremmin kuin lautasmalli, jolla laihduttaminen perustuu ruokamäärien pienuuteen. Pointtini on edelleen se, että miksi pyrkiä hallitsemaan painoa menetelmällä, joka ei ole paras mahdollinen? Miksi pyrkiä terveyteen, joka on kohtuullinen, sen sijaan, että pyrkisi terveyteen, joka on erinomainen? Raakaruoka saattaa kuulostaa ääripään meingille, mutta jos haluaa ääripään kunnon ja terveyden, ei siihen mitkään keskitien konstit riitä.

    Se, että jokin on elimistölle ”normaalia”, ei tarkoita etteikö se rasittaisi sitä. Itse olen ainakin kokenut, että tällä ruokavaliolla elimistöni palautuu nopeammin, taistelee mm. allergioita vastaan tehokkaasti, enkä kaipaa mitään ruokalepoja ruoan prosessoinnin ajaksi.

  7. Richard Says:

    ”Se, että jokin on elimistölle ’normaalia’, ei tarkoita etteikö se rasittaisi sitä. Itse olen ainakin kokenut, että tällä ruokavaliolla elimistöni palautuu nopeammin, taistelee mm. allergioita vastaan tehokkaasti, enkä kaipaa mitään ruokalepoja ruoan prosessoinnin ajaksi”.

    Kuulostaa hyvältä. Diggaan tästä asetelmasta.

    Vedin eilen 33 banaania, 200g lehtikaalia, 400g romainesalaattia, 10 tomaattia, avocadon, 500g viinirypäleitä ja rasian nektariineja. En sen vuoksi että ruat itsessään tekisivät autuaaksi vaan sen takia että kroppani pystyi itse mahdollisimman vähin vaivoin palauttamaan itsensä pitkältä tsygäily retkeltä kuitenkin (tarjoamalla sille rakennusosia). Ruoka ei paranna ketään. Keho parantaa itsensä, kun sille annetaan kunnon mahdollisuus.

    On selvää ettei kenenkään kansanterveydestä huolestuneen tulisi neuvoa kenenkään kuluttamaan maitoa. Lehmät saa sen kasveista, miksi ihmisen pitäisi turhia käyttää välikäsia tämän suhteen? Hyvä juttu businekselle, ei kansanterveydelle.

  8. Mie Says:

    ”Lautasmallin haittapuoli on siis se, ettei se tarjoa riittävästi ravintoa elimistölle varsinkaan niissä tilanteissa, joissa elimistöltä toivotaan erityisiä korjaustoimia( sairaudet, palautuminen). Jos ruokavalio ei riitä huippu-urheilijalle, siinä on jotain pielessä.”

    Vrt. mitä kirjoitin aiemmin (mahahaava-analogia). Ad hoc -perusteluja saa toki aina keksiä.

    ”Tällöin paras ruokavalio siis on kaikille paras, miksi tyytyisimme vähempään?”

    Se mikä on optimaalinen ruokavalio riippuu täysin siitä mitä siltä haetaan. Kestävyysurheilijoille siihen liittyy runsas hiilareiden saanti, jonka voi tyydyttää monella eri variaatiolla. Voimailija tarvitsee enemmän proteiinia ja rasvaa. Jne. jne. On puhdas uskonkappale väittää, että raakaruoka olisi se optimaalinen vaihtoehto. Mitään tieteellistä evidenssiä tällaisesta ei ole.

    ”Valitsin finelistä keitetyn perunan, ei siellä mitään useampia perunoita ole.”

    http://www.fineli.fi/foodclass.php?classif=fuclass&class=potacook&lang=fi

    ”Ja ei kyse ole huonosti muotoillusta lauseesta, jos ihan pokkana alkaa väittää, että maidossa ei ole lainkaan energiaa.”

    Kyseinen virkehän kuului että

    ”niissä ei ole energiaa, joka kerryttäisi turhia kiloja, eikä niistä ole haittaa terveydelle”

    Ei ole nähdäkseni kovinkaan vaikea ymmärtää että Borg puhuu rasvattomasta maidosta ihan muussa merkityksessä kuin energiattomana vaihtoehtona. Toki merkitys muuttuu jos tarkastelee vain virkkeen ensimmäistä osaa. Mutta tätähän tämä meno teillä uskossaan vahvoilla on, semantiikkaa ja jankkausta.

    ”Väitän, että muutama kiloa hedelmiä ja vihanneksia pitää näläntunteen loitolla paremmin kuin lautasmalli, jolla laihduttaminen perustuu ruokamäärien pienuuteen.”

    Toki nautittu kalorimäärä vaikuttaa myös kylläisyydentunteeseen.

    ”Pointtini on edelleen se, että miksi pyrkiä hallitsemaan painoa menetelmällä, joka ei ole paras mahdollinen?”

    No miksi sitten noudatat raakaruokavaliota vaikka mikään ei anna olettaa sen olevan paras mahdollinen (muuten kuin oman rajallisen kokemuspiirisi valossa)?

    ”Raakaruoka saattaa kuulostaa ääripään meingille, mutta jos haluaa ääripään kunnon ja terveyden, ei siihen mitkään keskitien konstit riitä.”

    Eniten raakaruoka tuntuu tuottavan tuota tarmoa julistaa ilosanomaa vailla kriittisyyden häivääkään. Kyse ei ole siitä että se ”saattaa kuulostaa ääripään meiningiltä”, vaan siitä että kyse ON ääripään ruokavaliosta, jolle ei ole ravitsemuksellisia perusteita.

    ”Se, että jokin on elimistölle “normaalia”, ei tarkoita etteikö se rasittaisi sitä.”

    Heh! Siinäpäs oli varsinainen mietelause.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: