Archive for joulukuu 2009

Joulun raakamenu

22/12/2009

Vaikka joulu on jo ovella, tarjoamme vielä viime hetken vinkit juhlapöytään. Esittelemme siis oman joulumenumme, joka on tänä vuonna täysin raaka ja näyttää tältä:

 

Joulumenu neljälle

Kurkku-omena-sellerimehu

***

Punajuuri-kookoskeitto

***

Porkkanalaatikko

Täytetyt herkkusienet

’Lohi’rullat

Vihersalaatti

***

Luumujäädyke

 

 

Punajuuri-kookoskeitto

  • 4 punajuurta
  • 1-2 dl korianteria silputtuna
  • 1 dl kookoshiutaleita
  • himalajansuolaa
  • vettä

Sekoita kookoshiutaleet ja n.1 dl vettä tehosekoittimella kermaksi. Tehosekoita pilkotut punajuuret, kookos, puolet korianterista ja 1-2 dl vettä. Annostele keitto lautasille ja ripottele loput korianterit koristeeksi.

Porkkanalaatikko

  • 8 porkkanaa
  • 2 dl cashewpähkinöitä
  • 2 rkl pellavansiemeniä
  • parin sentin pätkä inkivääriä
  • 1 tl muskottia
  • 1 rkl mietoa curryjauhetta

Muussaa porkkanat tehosekoittimen jauhinterällä tai monitoimikoneella. Jauha cashewpähkinät ja pellavansiemenet. Raasta inkivääri hienoksi. Sekoita aineet ja lisää mausteet. Painele seos vuokaan ja anna vetäytyä. Voit halutessasi kuivattaa laatikkoa muutaman tunnin uunissa (+40-45C/luukku hieman raollaan), jolloin koostumus sopivasti tiivistyy.

Vihersalaatti

  • rucolaa
  • pinaattia
  • avokado
  • limen mehua pari rkl, limeviipaleita

Huuhtele salaatit ja silppua tarvittaessa pienemmäksi. Kuori ja viipaloi avokado. Purista päälle limen mehua. Koristele salaatti limeviipaleilla.

Täytetyt herkkusienet

  • 8 herkkusientä
  • 8-10 aurinkokuivattua tomaattia (liotettuna)
  • 2 salottisipulia
  • 1 valkosipulin kynsi
  • (lehti)persiljaa silputtuna vajaa desi
  • ripaus chiliä
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl balsamicoa
  • 1 rkl soijakastiketta
  • (2 tl agavea)

Silppua aurinkokuivatut tomaatit ja turvota tilkassa vettä. Sekoita joukkoon hienonnetut sipulit ja persilja. Mausta agavella ja chilillä. Pese herkkusienet ja poista kannat. Sekoita oliiviöljy, balsamico ja soijakastike keskenään. Sivele sieniä marinadilla. Täytä hatut tomaattihöysteellä. Koristele halutessasi esim. pinjansiemenillä.

’Lohi’rullat

  • 1-2 kesäkurpitsaa
  • 1dl manteleita
  • reilu pala/puolikas paprikaa
  • puoli vartta selleriä
  • 2 rkl kuivattua tilliä
  • 2 rkl sitruunamehua
  • vajaa 1 rkl balsamicoa
  • 1 rkl kuivattua sipulia
  • 1 tl paprikajauhetta
  • ripaus suolaa
  • mustapippuria

Liota manteleita muutama tunti. Muussaa tasaiseksi tahnaksi kaikkien muiden ainesten paitsi kesäkurpitsan kera. Leikkaa kesäkurpitsa pituussunnassa ohuiksi siivuiksi, sivele oliiviöljyllä ja anna pehmetä hetki. Levitä tahnaa siivuille ja rullaa varovasti kerälle. Kiinnitä rullat cocktail-tikuilla.

Luumujäädyke

  • 2 dl kuivattuja luumuja
  • 2 dl cashewpähkinöitä
  • 3 rkl sitruunaa
  • 2 tl kanelia
  • 0,5 tl vaniljaa
  • 2 dl vettä

Tehosekoita puolet luumuista, cashewpähkinät, vesi, sitruuna ja mausteet sileäksi vanukkaaksi. Sekoita joukkoon loput luumut pieneksi silputtuna. Jäädytä vanukasta tarjoilukupeissa noin tunti.

HYVÄÄ JOULUA!

Paremman olon joulu!

21/12/2009

Vaikka et vielä tänä vuonna viettäisikään täyttä raaka- tai kasvisruokajoulua, voit silti muutamalla pienellä ja stressittömällä toimella pitää yllä parempaa fyysistä oloa ja pirteämpää mieltä! Avain on raikkaampien asioiden lisääminen (tofu)kinkun ja konvehtien oheen – näin elimistö saa myös entsyymipitoista materiaalia avustamaan raskaiden kypsennettyjen ruokien käsittelyssä eikä olo ole niin tukala.   

  1. Pidä kiinni pirtelötavasta. Helpointa on aloittaa aamu viherpirtelöllä, jolloin ainakin yksi ratkaiseva askel freesimpään fiilikseen on otettu jo hyvissä ajoin ennen juhlaruokailua! Jos vietät joulua vaikkapa sukulaisten luona, ota tarvittaessa oma blenderi mukaan.
  2. Juo vettä aterioiden välillä. Jos mahdollista, vältä ainakin runsaampaa juomista aterioilla niin ruoansulatusnesteet eivät laimene ja perinneruokalaaki sulaa hepommin.
  3. Aloita ateria salaatilla. Jos joulupöydässä on tarjolla edes jokin tuoreaineksista valmistettu salaatti, nauti sitä ennen kypsennettyjä ruokia niin saat satsin entsyymejä avustamaan muun ruoan pilkkomisessa. Jos vietät joulua jonkun toisen kodissa, lienee silloinkin mahdollista tuoda/valmistaa itse raikas salaatti pöydän täydennykseksi – se saattaa maistua monelle muullekin!
  4. Kokeile raakajälkiruokaa tai -suklaata. Perheen, suvun tai ystävien kanssa aterioidessa ei välttämättä voi vaikuttaa koko tarjoiluun, mutta salaatin lisäksi makeat raaka-asiat ovat helppoja lisättäviä menuun ja varmasti uppoavat muullekin porukalle. Vielä ehtii testaamaan suklaan tai vaikka jäätelön valmistusta ennen aattoa!   

Omat jouluateriani tulevat tänä vuonna olemaan ensimmäistä kertaa erittäin raakaruokapainotteisia johtuen suotuisista joulunvietto-olosuhteista. Blogitiimimme viettää nimittäin juhlaa samassa seurueessa, joten lähipäivinä on tiedossa runsaasti anti-kokkausta, juhlajuomien mehustusta, suklaatalkoita ja pateenvalmistussessioita. Kuitenkin aiemmasta kokemuksesta tiedän, että keskimääräistä suolaisemmat, rasvaisemmat ja makeammat herkut sekä monien erilaisten lajikkeiden nauttiminen samalla aterialla voivat saada olon vähemmän optimaaliseksi, vaikka pysyttelisikin täysin raakalinjalla. Ajattelen silti, että parin kolmen päivän juhlinta on pieni osa kokonaisuutta, ja tasapaino palautuu nopeasti arkirutiineihin siirryttäessä.

Näin ollen tärkeintä lienee juhla-aterioilla keskittyä iloitsemaan mukavasta seurasta ja nauttimaan juhlatunnelmasta enemmänkin kuin kyttäämään jokaista suupalaa. Eli joulun ruokateema voisi olla raakaa mahdollisuuksien mukaan ja rennolla asenteella!

Loppusilauksen raikkaaseen jouluun luo reippailu suksilla tai ilman!

 

Perinteiset piparkakut

16/12/2009

Joulu on monelle perinteikäs, ja aidon oikean tunnelman tuovat piparkakut tuoksuineen. Tästä ilosta ei tarvitse raakaruokailijankaan luopua. Kehittelin nimittäin helpon piparireseptin, joka on täysin raaka mutta takaa myös jouluisen maun ja tuoksun!

Taikina:

1,5dl kuivattuja taateleita
1rkl rusinoita
1dl cashewpähkinöitä
1dl manteleita
1rkl kookosöljyä
2 neilikan kukkaa
1tl inkiväärijauhetta
1-2tl kanelia
ripaus cayennepippuria (miksei chili tai mustapippurikin voisi toimia)
1-2rkl vettä

Koristelu:

1rkl kookosjauhetta (tai itse hiutaleista jauhettua)
n. 1tl agave-siirappia

Jauha pähkinät ja mausteet. Jauha taatelit ja rusinat erikseen. Yhdistä ainekset ja lisää öljy. Muotoile taikinasta litteitä plättyjä, ja painele muotilla pipareita. Kannattaa kastella sormia, ettei taikina tartu kiinni. Voit syödä piparit sellaisenaan ”tuoreena” tai kuivattaa kuivurissa tai uunissa alhaisella lämpötilalla. Itse kuivatin kevyesti, ja mielestäni lopputulos oli lähes erinomainen. Koristeluun käytin kookoksesta ja agavesta tekemääni tahnaa. Tästä ohjeesta saa 4-5 isompaa tai useampia pienempiä pipareita. Piparit ovat kuitenkin huomattavasti tuhdimpia ja riittoisampia kuin perinteiset vehnäpiparit.

Jos tekeleeni eivät vielä vakuuta raakapipareiden parhaudesta, kannattaa vilkaista tätä piparkakkutaloa!

Vaihda lehmä pähkinään!

16/12/2009

Lehmän (tai muun eläimen) maito on helppoa vaihtaa pähkinä- ja siemenmaitoihin. Eläinten maito on monin tavoin ongelmallinen tuote, eikä ollenkaan välttämätön tai korvaamaton! Tiukkaa asiaa maidosta ja kalsiumista luvassa lähitulevaisuudessa – tässä ensin käytännön vinkki kasvismaitotehtailuun.

Mantelit kylpemässä

Pähkinöihin ja siemeniin pohjautuvat maidot sopivat nautittavaksi sellaisenaan tai eri tavoin maustettuna. Niitä voi käyttää pirtelöiden ja kastikkeiden pohjaksi ja mihin vaan kerman tai maidon korvaavaa tuotetta tarvitseekin. Myös lämpimät juomat kuten kaakao onnistuvat. Kunnolla siivilöity pähkinämaito sopii jopa kahviin: esimerkiksi tunnettu Vitaorganic-kasvisravintola Lontoossa tarjoilee laadukkaat kahvinsa ja teensä tällaisella maidolla höystettynä! Maitoja voi lisäksi hapattaa jogurtin tyyppiseksi lisäämällä maitohappobakteereita.

Pähkinä- ja siemenmaidoissa säilyvät mukana pähkinöiden ja siementen proteiinit, hyvät rasvahapot sekä tärkeät hivenaineet kuten kalsium, jota on paljon erityisesti seesaminsiemenissä. Osa pähkinän/siemenen kuituun sitoutuneesta rasvasta tosin suodattuu maidosta siivilöitäessä. Nämä maidot ovat täyteläisyydessään oivallista talviravintoa ja erityisen helppoa ja ravitsevaa ruokaa myös lapsille.

Maitojen valmistus on vaivatonta, kunhan on jonkinlainen tehosekoitin käytössä. Lisäksi tarvitaan vähintään tiheäverkkoinen siivilä tai tarkoitukseen valmistettu harsokankainen suodatuspussi. Siemenjuomiin voi käyttää esimerkiksi hampun-, seesamin-, tai auringonkukansiemeniä. Pähkinöistä mantelit ja hasselpähkinät ovat maistuvia maidon muodossa sekä kohtuuhintaisia. Myös siementen ja pähkinöiden yhdisteleminen tuottaa hyvän lopputuloksen. Oleellista on ainakin ensikertalaisena käyttää myös jotain makeutusta kuten taatelia tai agavea, jotta kokeilusta tulee menestyksekäs. Pikku ripaus hyvälaatuista suolaa, kuten Himalajan kristallisuolaa, poistaa mahdollista vetisyyden aromia. Sitten vain kamat koneeseen ja hur hur.

Esimerkkinä mantelimaito:

  • 2,5 dl manteleita kuorineen (ruskeita siis), mieluiten useamman tunnin liotettuina ja huuhdeltuina (edesauttaa sulamista)
  • 1 l vettä
  • 2-3 taatelia
  • (ripaus laatusuolaa)
  • (aitoa vaniljaa)

Sekoitetaan niin pitkään että liemi vaikuttaa mahdollisimman tasaiselta. Valutetaan siivilän tai pussin läpi. Siivilöinti jättää maidon hieman rakeiseksi, ja sileämpi lopputulos syntyy suodatuspussila. Lievä epätasaisuuskaan ei tosin itseäni ole haitannut, ja varsinkaan pirtelöissä sitä ei huomaa lainkaan. Useimmiten kylläkin suodatan maidon kankaan läpi: suodatuspussinani on toiminut paitsi varsinainen pähkinämaitopussi, myös ihan samanlaisesta materiaalista valmistettu monikäyttöinen Norppa-hedelmäpussi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oma suodatuspussini istuu juuri sopivasti Vitamixin astiaan, joten kaadan liemen sekoittimesta ensin toiseen astiaan ja  suodatan sitten takaisin sekoitusastiaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeisetkin maidon rippeet talteen suodatuspussia rutistamalla. Kuituista ylijäämämassaa monet hyödyntävät esimerkiksi raakakeksien tai -kakkupohjien valmistuksessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Täydellisen sileä lopputulos!

Jos teet kerralla isomman annoksen, säilytä mieluiten lasipullossa/-purkissa. Juoma säilyy jääkaapissa ainakin pari kolme päivää.

Pähkinä- ja siemenmaitoihin voi yhdistellä monenlaisia makuja marjoista mausteisiin ja suklaaseen. Niitä voi myös kevyesti lämmittää ilman että entsyymit ja ravinteet kärsivät (+46C, kädenlämpöistä lämpimämmäksi). Toki kunnolla lämmittäenkin ne ovat aidompi ja terveellisempi vaihtoehto perinteisille maitotuotteille tai prosessoidulle soijamaidolle.

Patukka-askartelua

15/12/2009

Raakapatukat kuten Organic Food Bar ovat käteviä eväitä ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaisia verrattuna moneen muuhun pikaruokavaihtoehtoon. Suurkuluttajalle ne ovat kuitenkin säännöllisessä käytössä hinnakkaita. Patukat voikin valmistaa myös itse, vaikkei olisi edes erityisen näppärä! Toimenpide vaatii monitoimikoneen, mehustimen, vahvan tehosekoittimen, tai vähintäänkin perussekoittimen lisäksi kuiva-aineiden jauhamisterän, mutta muuten ei kyseessä ole mikään kummoinen temppu.

Olen aiemmin valmistanut patukka-ainesta tehosekoittimella, mutta se on helposti jäänyt vähän löysäksi ja muotoutunut luontevammin palleroiksi. Ajattelinkin siksi testata mehukoneeni toimivuutta paksun massan valmistamisessa, toiveenani saada entistä paremmin patukkamuodossakin kestävää ainesta.

Haalin kaapeista kasaan satunnaiset perusainekset miettimättä makuyhdistelmää sen enempää. Jatkossa aion toki etsiä erilaisia vaihtelevia ainesyhdistelmiä, mikä onkin mielestäni aina huippuhauskaa puuhaa!

Mukaan tähän koe-erään pääsi aimo annos suurehkoja medjool-taateleita, satunnainen määrä auringonkukansiemeniä, kaakaonibsejä, kookoslastuja ja kanelia. Latasin aineita vuorotellen mehustimen suppiloon jännittäen seurauksia. Toisesta päästä tulikin ulos toiveideni mukaista kiinteähköä taikinapötköä!

Kun massa oli tungettu torven läpi, muotoilin siitä etäisesti patukkaa muistuttavat köntit. Ei näistä testipötkelöistä ehkä mitään edustuspatukoita tullut, mutta pienellä kehittämisellä päästään varmasti jo huipputasolle :) Loppusilaukseksi kääräisin ne koeluontoisesti leivinpaperiin ja laitoin jääkaappiin jähmettymään vielä vähän lisää. Maku osoittautui mukavan talviseksi ja koostumuskin lähes haluamakseni. Näitä vaan reppu täyteen ja retkelle lumiseen luontoon!

Mustikkajäätelö

12/12/2009

Talvi ei liene kiivainta jätskisesonkia eikä jäätelö kaikkein lämmittävintä raakaruokaa. Jätskistä tuli kuitenkin niin hyvää, etten voinut välttää herkun jakamista täällä !

 

Mustikkajätski:

  • 2,5 dl cashewpähkinöitä
  • 2,5 dl jäisiä mustikoita
  • 1 banaani
  • 2 rkl agavenektaria
  • 1 rkl kookosöljyä
  • 1 tl aitoa vaniljaa jauheena
  • 1 tl kanelia
  • Koristeeksi esim. kookoslastuja
  • Huom! Cashewpähkinät useimmiten kuumennetaan kuorintaprosessissa. Jos siis näitä ei ole saatavillasi kuumentamattomina, mutta haluat jätskistä raa’an, niin lisäbanaani ja kuoritut hampunsiemenet saattaisivat toimia korvikkeena. Tosin lopputulos ei välttämättä ole aivan yhtä kermainen. Myöskään agave ja kookoslastut eivät aina ole kylmäkäsiteltyjä.

Sekoitin ainekset ensin Vitamixilla mahdollisimman tasaiseksi. Voi olla, että heikkotehoisempaa sekoitinta varten pähkinät kannattaisi ensin tavalla tai toisella jauhaa/murskata. Jäädytin sitten seosta lautaselle levitettynä kolmisen tuntia jääkaapin pakastelokerossa. Tarkoitus oli jäädyttää seos kunnolla ja työntää se loppusilaukseksi mehustimen läpi. Massa ei kuitenkaan pakastelokerossa tuossa ajassa riittävän kovaksi jäätynyt, joten tarjoilin jätskin sellaisenaan ilman mehustinkokeilua, ettei se olisi turhaan löysistynyt.

Lopputulos oli joka tapauksessa kermaisen samettinen pelkällä sekoituksen ja kevyen jäädytyksen yhdistelmälläkin. Myös maku oli sekä omasta että illalliskumppanin mielestä erinomainen! Ehkä tällaista voisi tarjoilla vaikka raikkaana joulupöydän jälkkärinä perinteisempien suklaisten ja luumuisten makujen sijaan?

Suklaisemman jäätelön kaipuuseen löytyy myös vinkki täältä.

Maailman helpoin (reissu)idätys

09/12/2009

Idättäminen on oikeasti helppoa ja sitä voi tehdä missä vaan! Kaikista yksinkertaisimpaan idätysmenetelmään tarvitaan papuja tai siemeniä, läpäisevä kangaspussukka ja jokin kipponen. Idättelin meksikolaisen pikkukylän banaani-avokado-tomaatti-kurkku –valikoiman täydennykseksi mung-papuja tällä pieneenkin kassiin mahtuvalla reissuidätyssetilläni. Samaa tekniikkaa käytän kotonakin. 

Ensin pavut/siemenet yöksi kuppiin kylpemään, aamulla kaadetaan liotetut itukokelaat pussiin, huuhtaistaan pussia ja ripustetaan se johonkin ilmavaan paikkaan. Päivän mittaan huljautetaan pussia vedellä kerran pari, jos muistetaan. Illalla idut ovat jo lähes syöntivalmiita, mutta parempia seuraavana päivänä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

Kompaktit varusteet: pavut, kuppi ja pussi (Norppa-hedelmäpussi Luontokauppa.comista)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Idut roikkumaan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Söin idut päivän idätyksen jälkeen jo hyvin pieninä, vähän pidempäänkin olisi voinut antaa itää, jos olisi malttanut!

 

Lisää idätysinfoa löytyy tästä aiemmasta postauksesta.

Kiipeilypäivän eväät

09/12/2009

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päiväannosputkeemme sopinee vielä lisäkomponentiksi kiipeilypäivä eväineen. Nyt parisen kuukautta kalliokiipeilyyn painottuvassa reissussa oltuani on valtaosa päivittäisestä ruokailusta tapahtunut kiipeilyn ehdoilla. Esimerkiksi erilaisia raakapatukoita on tullut popsittua selvästi enemmän kuin normaalisti osana kotiruokailua. Myös ruokailurytmi on seinämiä kavutessa ollut varsin vaihteleva.

Tässä ruokalista eräältä päivältä Yosemiten kansallispuistossa, johon kuului aamuyön herätys, tunnin polkukävely ylämäkeen, kallioseinämän kiipeämistä erilaisia teknisiä varusteita kantaen pitkin halkeamia ja muita kallion muotoja noin 8 tuntia, jonka jälkeen rämpimistä alas jyrkkiä kivilouhikoita ja polkuja noin 2 tuntia. Yhteensä parin varusteidensäätötauon kera reilun puolen vuorokauden keikka.

Aamulla noin klo 5:

-Muutama vesihörppy ja Yogi-teetä puolisen litraa (laji taisi olla Rooibos Spice); olisin juonut vettä enemmän, mutta kylmä vesi ei uponnut, koska oli melkein pakkanen.

– Hetken päästä juomista nautittu aamiaisannos kahden hengen tiimillemme koostui kuudesta banaanista, desistä kookoslastuja, desistä kuorittuja hampunsiemeniä, parista lusikallisesta kaakaota ja macaa sekä muutamasta desistä mansikoita.

– Tähän aikaan ei vielä erityisen hyvin ruoka yleensä maistu, mutta ennen pitkää päivää on melkein pakko yrittää ahtaa itseensä jotain. Raakaruokaa on kuitenkin selvästi helpompaa syödä näin aikaisin kuin kypsennettyä puuroa tai kuivakkaa leipää, joita joskus aiemmin olen yrittänyt saada alas.

Klo 7:

-Ennen varsinaiselle kiipeilyosuudelle lähtöä repusta löytyi luomuomppu ja Organic Food Bar Active Greens.

-Vettä ei voinut enää juoda, koska tarpeilla käynti on seinämällä paitsi konstikasta myös vaarallista

Kiipeilyn aikana:

-Housujen taskussa oli kiipeilyn ajaksi pari raakapatukkaa (Organic Food Bar ja joku muu), jotka ahmaisin jossain välissä

-Yritin vältellä veden juontia juomapussista em. syystä, mutta kulautin kuitenkin muutaman huikan

Kiipeilytoverini seinämällä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Klo 15 huipulla:

-Olin jemmannut repun pohjalle muutaman varapatukan, joista söin kaksi. Tälle päivälle kertyi siis yhteensä viisi raakapatukkaa.

Klo 17 alhaalla:

-Autossa odottivat pirtelöainekset ja sekoitin: palautusjuomaan tuli 2 banaania ja Vega Whole Food Health Optimizer -annospussi

Klo 19 leirissä:

-Reilusti salaattia (valmista luomusalaattisekoitusta, kurkkua, tomaattia, avocadoa, hampunsiemeniä, dulse-levää, vähän balsamiviinietikkaa)

-Salaattiin pari desiä keitettyä quinoaa

-Myöhemmin vielä nesteytystä veden ja yogi-teen muodossa

Näillä eväillä energiaa riitti hyvin taas koko päiväksi, ja seuraavana päivänäkin oli ihan reipas ja jo kohtuullisen hyvin palautunut olo.

Paitsi kiipeily- myös lepopäivinä ovat reissuolosuhteet merkittävästi määritelleet viime viikkojen ruokailua, ruoka-aineita ja -lajeja. Välillä on menty patukoilla ja muilla kuivakammilla tuotteilla myös tien päällä, kun tuoreita luomuaineksia ei ole ollut aina saatavana. Yhdysvalloissa tehomaatalous on vielä tehompaa ja epäilyttävämpää myrkkyineen ja geenimuunteluineen kuin Euroopassa, joten olen pyrkinyt välttelemään ei-luomuja vihanneksia ja hedelmiä niin pitkälle kuin mahdollista. Yleensä kuitenkin jokaisesta isommasta supermarketista on näyttänyt vähintään salaattipussi löytyvän.

Matka on sisältänyt olennaisesti myös monenlaisten valmiiden raakaruoka-annosten ja tuotteiden kokeilua. Rutiini on siis reissussa ollut lähinnä se, ettei rutiinia ole ollut! Piakkoin on kuitenkin kotimatkan aika, joten luvassa raportteja myös arkisemmista ja talvisemmista ruokailumeiningeistäni.

Pahamaineista palsternakkaa

07/12/2009

Taannoisessa Labbyn laatikossa oli mukana myös palsternakkaa. Olen aina suhtautunut tuohon vihannekseen tietyllä varauksella ja siitä onkin ensimmäiseksi tullut mieleen perinteinen ”soppa”. Siis sellainen inhottava liemikuutiolta maistuva liemi, jossa lilluu aivan liian suuria perunakuutioita, nakkipaloja tai jauhelihanokareita, persiljaa ja sekalaisia (pakaste)vihanneksia sisältäen juuri tuon pahamaineisen palsternakan. Päätin ennakkoluuloistani huolimatta ryhtyä toimeen ja valmistaa jotakin saamistani arvokkaista luomupalsternakoista. Google-retkeni tuloksena löysin tarpeeksi monta palsternakkapyreeohjetta todetakseni, että palsternakka kuuluu lihan kaveriksi ja sitä nautitaan kypsänä. Löysin kuitenkin yhden viittauksen raakaan palsternakkaan. Nimittäin muuan newyorkilainen kasvisravintola mainitsi kuivatut palsternakat.

Pitkästä aikaa kaivoin uunipellin esiin ja käänsin uunin päälle. Ohueksi viipaloidut palsternakat ja porkkanat viihtyivät alle 50 asteen lämpötilassa aivan liian pitkään ja malttamattomana jouduin vähän napsimaan jo kuormasta. Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Kannattaa tehdä viipaleista riittävän ohuita, itse kokeilisin kuorimaveistä viipalointiin… Palsternakan kaveriksi kuivatukseen sopii erinomaisesti vaikkapa porkkana.

Yritin myös marinoida palsternakkaa, mutta tulos oli kehno. Vielä useamman päivän muhittuaan viipaleet ovat kovia, joskin syötäviä. Runsaasta valkosipulista huolimatta en voi suositella.

Ystävämme merilevät

04/12/2009

 

 

 

Herkullisia vihreitä vihanneksia saa paitsi maalta, myös mereltä!

Erityisesti talvella, jolloin vihannesten saanti Suomessa heikkenee, tuovat kuivattuna myytävät levät täydennystä ruokavalioon. Merileviä on käytetty etenkin aasialaisessa ruokakulttuurissa vuosituhansia. Ne ovat merkittävä osa ravintoa esimerkiksi eteläisen Japanin Okinawassa, jossa elää yksi maailman pitkäikäisimpiä ja terveimpiä kansoja. 

Levät ovat ravintotiheydeltään yksi parhaista ruoka-aineryhmistä. Helpon sulavuutensa vuoksi niiden sisältämät ravintoaineet ovat myöskin vaivattomasti elimistön käytettävissä. Levät sisältävät lehtivihreän ja proteiinin lisäksi paljon esimerkiksi kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia, B-ryhmän vitamiineja ja jodia. B12-vitamiinin suhteen levistä on tosin vastakkaisia näkemyksiä, joihin palaamme myöhemmin. Runsaan elektrolyyttipitoisuutensa ansiosta levät auttavat säätelemään elimistön nestetasapainoa. Ne myös sitovat ja poistavat raskasmetalleja elimistöstä (erityisesti chlorella).

Ajatus levien syönnistä saattaa tuntua aluksi vieraalta, ja merellisen suolainen makukin voi levälajikkeesta riippuen vaatia totuttelua. Levät ovat kuitenkin yksinkertainen tapa lisätä ravinnon mineraalipitoisuutta. Niitä on helppo ujuttaa esimerkiksi salaattiin, vaikka pienempinä määrinä aluksi ja yhdistäen makeampiin kasviksiin kuten porkkanaan. Levät sopivat myös keittoihin, erityisen hyvin misokeittoon, jonka voi muuten tehdä myös kypsentämättä vain kevyesti lämmittäen! (ohje tulossa)

Suomessa yleisimmin saatavilla olevia levälajikkeita ovat dulse, wakame, arame ja nori. Myös jauheina tai tabletteina nautittavat chlorella ja spirulina kuuluvat leviin, mutta ansaitsevat erityislaatuisuutensa vuoksi oman postauksensa.

  1. Dulse on rakenteeltaan pehmeä ja sitkeähkö, maultaan suolainen, muttei niin ’levämäinen’ kuin muut levät. Mielestäni ehdottomasti paras lajike totutteluun. Itse olen saanut dulsen avulla houkuteltua aiemmin merikasvifoobikon puolisonikin leväkoukkuun. Nykyinen lähes päivittäinen suosikkisalaattini sisältääkin reilusti juuri dulsea yhdistettynä lehtisalaattiin, avokadoon, tomaattiin, ja kuorittuihin hampunsiemeniin. Liottamalla dulse pehmenee ja suolaisuus vähenee, mutta itse käytän sitä yleensä sellaisenaan suoraan paketista.
  2. Arame on myös melko mieto maultaan, mutta aavistuksen ’leväisämpi’ kuin dulse. Se vaatii hetken liottamisen, noin 10 minuuttia riittää pehmenemiseen. Aramea kannattaa kokeilla johonkin makeampaan yhdistäen. Oma suosikkini on porkkanaraaste aramella, rusinoilla, sitruuna-/appelsiinimehutilkalla ja tuoreella inkiväärillä höystettynä – sopii talveen!
  3. Wakame on mielestäni selvästi edellisiä vahvempi ja merisempi maultaan sekä jollain lailla niljakkaampi. Ei siis ehkä paras ensikosketus leviin, jos on yhtään epäilevä fiilis. Leviin tottuneelle aromi on kuitenkin maukas. Esimerkiksi kurkun kanssa wakamesta saa hyvin raikkaan yhdistelmän. Myös misokeittoon juuri tämä lajike on oivallinen. 
  4. Nori lienee monelle tuttu susheissa käytettävä levä. Kasviksissa pitäytyväkin voi käyttää noria ja kääriä sisään melkein mitä vain. Nori ei kuitenkaan automaattisesti ole vegaanista, sillä kalaperäisiä aineksia voi levyjen valmistuksessa jäädä massan sekaan. Kannattaakin katsoa mitä paketissa asiasta sanotaan! Esim. Clearspringin Nori on vegaanista, tosin ei sekään täysin raakaa. Ilmeisesti raakanoria ei kovin yleisesti ole tarjolla. 

Leviä on saatavana myös erilaisina valmiina sekoituksina, jotka ovat helppo tapa tutustua kyseisten kasvien aromeihin. Itse olen tykästynyt Clearspringin korkealaatuisiin ja Vegan Associationin hyväksymiin sekoituksiin, joita saa ainakin Ruohonjuuresta sekä pääkaupunkiseudulla Citymarketeista ja Käpylän aseman K-Supermarket Mustapekasta (joka on muutenkin aivan loistava kauppa laajoine luomuvalikoimineen!). Näistä yksi on kolmesta levälajista koostuva ’Japanese Sea Vegetable Salad’. Tuote sisältää aramea, wakamea ja agar-agaria helpossa muodossa, vaatien vain kymmenisen minuuttia liotusta kylmässä vedessä. Tämä salaatti on näppärä tapa ottaa vihanneksia mukaan vaikka matkalle tai töihin helposti kuljetettavassa muodossa. Itse olenkin useamman kerran ängennyt leväpussukan reppuun suunnatessani vuoristomajalle tai telttailemaan. Levät vain kuppiin, loraus vettä päälle ja nam –  ravitseva ja raikas suolapalamainen salaatti on valmis!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa esimerkkinä perussalaatti, jonka olen höystänyt em. sekoituksella meren antimia. Makua saa hienosäädettyä lisäämällä liotettuun leväsekoitukseen esimerkiksi vähän sitruunamehua ja ripauksen chiliä.

 


%d bloggaajaa tykkää tästä: