Archive for huhtikuu 2010

Ensiapua kevätallergiaan

25/04/2010

Olen jo aiemmin kertonut, kuinka lapsuudesta asti jatkunut ja vuosi vuodelta pahentunut siitepöly- ja heinäallergiani katosi täysin siirryttyäni raakaruokaan. Viime kesä oli ensimmäinen, jolloin en nauttinut yhtään ainutta lääkettä, kun vielä edellisenä vuonna napsin pillereitä parhaimmillaan kolme päivässä tuloksena lähinnä loputon väsymys.

Allergian varsinaisista syistä on tarjolla yllättävän vähän informaatiota, sillä kuten minkä tahansa ”sairauden” kohdalla, on keskitytty mainostamaan oireita lievittäviä lääkkeitä, ei parantamaan terveyttä. Allergia on kuitenkin jonkinlainen elimistön ylikuormittuminen. Vaikka allergian mekanismeja on tutkittu ja tiedetään tapahtumien kemiallinen kulku elimistössä, ovat allergian perimmäiset syyt ja parannuskeinot enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Taustalla on toki perimä, mutta allergian varsinaisena laukaisijana on eräiden tutkimusten mukaan mitä ilmeisimmin ruoansulatuselimistön bakteeriepätasapaino. Tätä näkemystä tukee myös yleisesti havaittu yhteys allergioiden sekä korkean hygieniatason ja luonnosta vieraantumisen välillä.

Länsimaissa keskeisinä ongelmina ovatkin liioiteltu hygienia sekä vieraantuminen eläimistä ja kasveista. Paradoksaalista on, että allergikolle useimmiten suositellaan korkeaa hygieniaa ja kaikenlaisen pölyn sekä eläinten ja kasvien välttelyä. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin tämän pitäisi ennemminkin pahentaa tilannetta.  Tämä myös selittäisi tehokkaasti sen, miksi itse parannuin ruokavaliomuutoksen myötä allergiastani.

Elimistön puhdistuminen lisäainemyrkyistä ja bakteeritasapainon palautuminen vie toki hieman aikaa, eikä välttämättä ehdi lohduttaa enää tämän kevään siitepölytaistossa. Pikaisempaa helpotusta voi kuitenkin etsiä muualtakin kuin lääkkeistä. Ensiapuna on tärkeää vähentää ylimääräistä limaneritystä ja muuta kuormitusta taistelevassa elimistössä.

Haluan jakaa muutaman pikavinkin allergikon kevättä helpottamaan, joko lääkitystarvetta vähentämään tai lisäavuksi:

  1. Maitotuotteet ovat allergikon pahin vihollinen. Jopa koululääketieteilijät ovat kuulleet esimerkiksi astmaatikoista, jotka maidon jätettyään paranivat. Maito lisää limaneritystä, joten elimistö tukkeutuu entisestään. Astmaatikolla allergisen liman ilmaantuminen voi aiheuttaa astmakohtauksen, kun tiehyet ovat jo ennestään täynnä muun muassa maidon aiheuttamaa limaa ja tukkeutuvat helposti täysin. Myös gluteenilla voi olla osuutensa liialliseen limaneritykseen.
  2. Jätä pois lisäaineet. Lukuisten lisäaineiden on todettu olevan eri tavoin allergisoivia. Toki kemiallisten, elimistölle täysin vieraiden ja käsittämättömien aineiden välttely on luonnollinen ratkaisu kenelle tahansa, mutta varsinkaan jo ylikuormituksesta hälyttävän allergikon keholle ei niillä kyllästäminen sovi.
  3. Kokeile probiootteja. Maitohappobakteereilla on edullinen vaikutus elimistön luonnollisen bakteeritoiminnan tukemisessa.
  4. Vahvista elimistöäsi syömällä mahdollisimman paljon vihreitä lehtivihanneksia – jos suinkin mahdollista suoraan luonnosta. Myös Helsingissä kasvanut nokkonen tai voikukka on varmasti puhtaampi ja ravinteikkaampi kuin yksikään tehotomaatti, allergialääkkeistä puhumattakaan.
  5. Vältä ulkoisia kemikaaleja. Älä suotta kuormita elimistöäsi keinotekoisilla kauneudenhoitotuotteilla, hiusväreillä ja pesuaineilla. Vaikka et niistä suoranaisesti saisikaan oireita, joutuu elimistösi taistelemaan niiden vaikutusta vastaan, kuluttaen resursseja allergiataistelultasi.
  6. Juo vettä. Huolehdi nestetasapainosta myös hedelmien ja viherpirtelöiden avulla. Allergia jatkuvine silmien vuotamisineen ja niistämisineen altistaa dehydraatiolle. Mikäli syöt allergialääkkeitä, myös ne kuivattavat elimistöä. Nestetasapainon tiedetään liittyvän astmaan, joten sillä lienee merkitystä hengityselinten toiminnan kannalta laajemminkin.
  7. Kokeile nenähuuhtelua. Jos ennakoivat toimenpiteet eivät ole riittäneet, voit raikastaa oloa ns. sarvikuonokannun avulla nenää huuhdellen. Voit myös ilman kannua vetää muutaman kerran varovasti vettä sieraimiin ja niistää sen kevyesti ulos.

Niityillä vihreitä herkkuja popsiva vuohi ei ole allerginen kasveille tai kavereilleen…voisimmekohan päätellä tästä jotain?

Salaatteja kasvukautta odotellessa

24/04/2010

Vielä jonkin aikaa pitäis keksiä salaatteja myös talvisemmista raaka-aineista. Jaan tässä muutaman yhdistelmän, joista itse olen nauttinut silloin kun kesävihanneksia ei vielä ole ollut saatavilla. Plussana ovat melko edulliset pääraaka-aineet.

Fenkoli-appelsiini-cashew

  • 1-2 fenkolia koosta riippuen
  • 1-2 appelsiinia koosta riippuen; kaunein tulos syntyy veriappelsiinilla
  • 1 dl cashewpähkinöitä rouhittuina/jauhettuina
  • ¼-½ tl cayennepippuria jauheena
  • ripaus laatusuolaa

Jaa fenkoli(t) muutamaan lohkoon ja leikkaa mahdolisimman ohuiksi siivuiksi. Viipaloi tai paloittele appelsiinit. Rouhi cashewpähkinät. Lisää cayenne ja suola. Sekoit kaikki ainekset yhteen erotellen fenkoliviipaleiden suikalemaisia osuuksia toisistaan.

Olen alkanut viime aikoina syödä fenkolia aktiivisemmin juuri tämän salaatin ansioista, aiemmin en oikein tiennyt miten käyttäisin sitä. Fenkolia on melko laajasti saatavilla läpi talven ja vielä näin alkukeväästäkin. Appelsiini tasapainottaa ja raikastaa fenkolin makua mukavasti, ja pehmeä cashewrouhe tuo aavistuksen täyteläisyyttä. Vielä kun lisätään verenkiertoa edistävä ja lämmittävä cayenne, niin viileämmän kelin suosikkisalaattini on kasassa!

Punajuuri-korianteri-omena

  • 2-3 punajuurta raasteena
  • 1 omena
  • puolikas ruukullinen tuoretta korianteria hienonnettuna
  • ripaus laatusuolaa
  • ripaus mustapippuria

Porkkana- arame-inkivääri

  • 5 keskikokoista porkkanaa raastettuna
  • 1,5 dl arame-merilevää (kuivana), liotetaan vedessä 10-15min, kaadetaan vesi pois
  • 1,5 dl rusinoita
  • 2-3 sentin pätkä inkivääriä raastettuna
  • parin sitruunalohkon mehu
  • (ripaus laatusuolaa; ei välttämätön, koska levä on maultaan suolaista)
  • (tilkka oliiviöljyä)

Yhdistä porkkanaraaste, liotettu arame, rusinat ja inkivääriraaste. Sekoita joukkoon sitruunamehu ja halutessasi hivenen suolaa ja oliiviöljyä. Rohkeammat voivat kokeilla vielä hyppysellistä kanelia tai neilikkaa!

Tämä on myös hyvä varasalaatti tilanteisiin, joissa (jää)kaapissa ei ole juuri mitään: rusinat ja levät ovat itselläni kuivakaapin perusainesta, joten välttämätön tuoreaines on vain porkkana, jota säilyvyytensä takia yleensä myöskin pidän runsain määrin saatavilla. Salaatti on pääaineensa porkkanan ansiosta edullinen, mutta sisältää monipuolisemmin ravinteita ja makuja kuin perus porkkanaraaste.

Loikka kevääseen

23/04/2010

Hei jälleen! Hyppäsimme joulupöydästä suoraan orastavaan villivihanneskauteen, jättäen näppärästi väliin raakaruokailijalle haastavimman vuodenajan :)

Pariksi viikoksi aiottu tauko venähti yllättävästi, kun huomiomme veivät erilaiset odotetut ja odottamattomat haasteet. Olemme kuitenkin tällä välin olleet tärkeissä toimenpiteissä kansanterveyden edistämiseksi: itse olen viimeistellyt väitöskirjani ja Ulla on siirtynyt toviksi Kairon melskeeseen valistamaan kanssaeläjiään. Kairosta seuraakin pian raporttia!

Joka tapauksessa aiomme nyt taas jatkaa aidon ravinnon hehkutusta täällä blogissamme, ja mikäpä sen parempi teema aloittaa raakaruokakevät kuin muistutus villivihanneksista! Jos jonkinlaista lehteä alkaa jo pian tunkea maasta Suomessakin, joten olkaahan valppaina. Vinkkejä vihannesretkille voi jo valmiiksi kerrata tästä taannoisesta postauksestamme.  

Täällä Keski-Euroopassa on satoa saatu jo jonkin aikaa, ja erityinen suosikkini näin keväällä on maukas villivalkosipuli karhunlaukka. Jos joku liikuskelee Manner-Euroopassa, niin kannattaa ehdottomasti käydä kurkkimassa lähimpään metsään, sillä karhunlaukan lehtiä on ainakin omalla seudullani ihan joka puska täynnä!


%d bloggaajaa tykkää tästä: