Teehetki egyptiläisittäin

Olin taas vaihteeksi fiilistelemässä Kairoa, jossa kylmät talvi-illat eivät suinkaan vähennä teen juontia. Egyptiläiset juovat teetä luultavasti yhtä paljon kuin tekevät töitä. Ja varmasti enemmän kuin nukkuvat.

Vahva, musta tee tarjoillaan yleensä useammalla lusikallisella sokeria ja siltä voi olla vaikea välttyä, mikäli aikoo harrastaa minkäänlaista sosiaalista kanssakäymistä. Teelle on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja ja niitä kannattaa pyytää. Toisin kuin Suomessa, jokaisen alkeellisenkin, tai nimenomaan alkeellisen, kahvilan valikoimiin kuuluu kofeiinittomia vaihtoehtoja teehetkeen. Ihmisillä on yleensä myös kotona tarjolla useampaa lajia.

Talven viileitä iltoja lämmittää parhaiten yansoon, eli kamomilla. Egyptiläiset tuntevat sen parantavat vaikutukset ja nuhanenä saa sitä eteensä pyytämättäkin. Turistille sen immuniteettia vahvistava ja antibakteerinen vaikutus onkin varmasti tervetullut. Kamomilla tunnetaan Pohjolassakin iltateenä sen rauhoittavan vaikutuksen ansiosta. Yansoon tarjoillaan yleensä pussiteenä ja tietääkseni aina luomulaatuisena.

Oma suosikkini on karkade eli hibiscus. Tämä erehdyttävästi marjamehulta näyttävä ja hieman myös maistuva tee valmistetaan näyttävän punaisista kukista. Hibiscuskin on yleensä luomua. Sitä tarjoillaan niin kylmänä kuin kuumanakin, joten kannattaa olla tarkkana. Erityisesti tähän juomaan näppärät tarjoilijapojat mielellään sujauttavat valmiiksi sokeria, joten varotoimenpiteitä ei kannata laiminlyödä. Hibiscuksella on todettu olevan suurina määrinä mm. verenpainetta alentava vaikutus.

Kummallisin tuttavuus lienee helba. Helba on rohtosarviapilan siemen, jota lilluu lasin pohjalla aimo läjä. Juoma itsessään muistuttaa hieman kamomillaa, joskin maku on hieman kitkerämpi ja muistuttaa etäisesti mielestäni lakritsaa. Sillä on lämmittävä vaikutus, joten sitä tarjoillaan lähinnä talvella. Perinteisesti helbaa oon suositeltu imettäville äideille maidon tuotannon lisäämiseen ja sillä on maustettu niin makeita kuin suolaisiakin ruokia. Sitä on niin idätetty kuin paahdettukin ja sitä on hyödynnetty jopa ruumiiden palsamoinnissa!

Tarjolla on usein myös erfaa, kanelijuomaa. Nimensä mukaisesti kyseessä on veteen tai maitoon sekoitettu kaneli. Egyptiläiset käyttävät tätä erityisesti kuukautiskipuihin, mutta niin miehet kuin naisetkin juovat sitä myös ihan vain maun vuoksi. Jo aiemmin kirjoitinkin inkiväärin, ganzabil,  käytöstä. Sitä löytyy myös egyptiläisistä kuppiloista kuumana juomana.

Kannattaa muistaa, että varsinkin Kairossa vesijohtovesi on erittäin huonolaatuista. Niin kodeissa kuin katukahviloissakin sitä kuitenkin tarjoillaan ja teet keitetään aina siihen. Kuumallakin säällä turvallisempi ja terveellisempi vaihtoehto voi siis olla keitetty kuuma juoma. Oman vesipullon voi ainakin lokaalimpiin paikkoihin viedä mukanaan.

Näyttävää hibiscusta on helppo löytää ympäri Kairoa.

Joulun helpoimmat herkut

Joulunmakuiset raakapallerot ja -pikkuleivät sopivat leppoisan elämän ystäville. Vain muutama minuutti toimintaa ja suu on jo täynnä makoisaa herkkua!

Käytin näissä sitruuna-rusinakakkusissa ja karpalo-vaniljapalleroissa lähtökohtana piparkakkureseptiämme. Voit siis tehdä kätevästi myös kolminkertaisen taikinapohjan ja jalostaa sen kolmenlaisiin leipomuksiin!

Perustaikina:

• 1 dl manteleita
• 1 dl cashewpähkinöitä
• 1,5 dl kuivattuja taateleita
• Jauha mantelit ja pähkinät sekä erikseen taatelit. Sekoita ja möyhi käsin massaksi.

Sitruuna-rusinakakkuset:

• lisää taikinamassaan 1 dl rusinoita, 2 rkl sitruunamehua ja 2-3 tl raastettua (luomu)sitruunankuorta
• pusertele massa käsin kohtuullisen tasalaatuiseksi köntiksi, muotoile taikinasta litteitä kakkusia ja taputtele ne vielä cashewjauheella

Karpalo-vaniljapallerot:

• lisää taikinamassaan 2 dl kuivattuja karpaloita (tai puolukoita) hienonnettuina ja 2 tl aitoa vaniljaa jauheena
• pusertele massa tasaiseksi ja muotoile palleroita

Luomuksesi ovat valmiita nautittaviksi välittömästi, mutta parhaimmillaan hetken aikaa kylmässä jähmetyttyään.

Leppoisaa ja maukasta joulun odotusta!

Tuoreemmat tacot

Olen aina pitänyt mehevistä paputäytteisistä burritoista ja muista meksikolaisista kasvisherkuista. Onneksi raakaversiot erilaisista täytetyistä kääryleistä ja taskuista eivät ole lainkaan mahdottomia toteuttaa, sillä päällisen ei todellakaan tarvitse olla vehnä- tai maissijauhoa, ja täyteversioitakin voi kehitellä lähes rajattomasti.

Parhaita tacon tai tortillan korvaajia ovat mahdollisimman suuret ja ei-kitkerät lehdet, kuten mangoldi tai iso roomansalaatti. Suomessa näiden keski-eurooppalaisten perustuotteiden kohdalla on vihannesvalikoimassa valitettavasti suuri aukko, joten  korvaajiksi täytyy kelpuuttaa esim. savoijinkaalin tai tavallisen valko-/punakaalin lehdet.

Raakatacot kahdelle:

Tacokuoret

• läjä mahdollisimman suuria esim. savoijinkaalin lehtiä

Pähkinä”liha”

• 1 dl saksanpähkinöitä
• 1 dl manteleita
• 1 dl öljyttömiä aurinkokuivattuja tomaatteja
• 1 valkosipulin kynsi puristettuna
• 1/4 punasipulia tai pieni shalottisipuli hienonnettuna
• 2 tl soijakastiketta/1tl tummaa misoa
• 1 rkl tummaa balsamiviinietikkaa
• 2 tl paprikajauhetta
• 1 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
• 1 tl jauhettua korianterinsiementä
• 1-2 rkl vettä

Hienonna pähkinät ja mantelit tehosekoittimella tai mulla soveltuvalla laitteella. Hienonna erikseen kuivatut tomaatit ja sekoita pähkinäjauheen/rouheen joukkoon. Lisää seokseen muut aineet käsin sekoittaen.

Salsa

• 4 tomaattia
• 1/2 punasipuli
• vähintään 4 kuivattua taatelia
• 1/2 valkosipulin kynsi
• puoli ruukkua tuoretta korianteria
• 2 tl omenaviinietikkaa
• puolikkaan limen mehu
• jalapenoa/chiliä maun mukaan
• (laatusuolaa maun mukaan)
• talvitomaattien hailakkaa väriä voi halutessaan parantaa paprikajauheella

Jauha ensin pilkotut taatelit. Lisää tehosekoittimeen taateleiden kaveriksi pilkotut tomaatit sekä muut ainekset korianteria lukuunottamatta. Sekoita ’pulse’-toiminnolla jättäen tomaatit vähän palamaisiksi, ei siis ihan tasalaatuiseksi. Lisää lopuksi seokseen silputtu korianteri. Jos tarvitset enemmän makeutta (tomaattien makeudesta/vetisyydestä riippuen), lisää taateleiden määrää.

Guacamole

• 1-2 avokadoa
• pieni pala sipulia (n. peukalonpään verran)
• parin sitruunalohkon mehu
• pikku ripaus cayennea
• (laatusuolaa maun mukaan)

Tehosekoita ainekset. Itse jätän tahnan mielelläni vähän epätasaiseksi.

Vihannestäytteet

• esim. porkkana- tai kesäkurpitsaraaste, suikaloitu paprika ja alfalfan tai muut idut (itse käytin vihreän linssin ituja) sopivat hyvin täytteeksi

Kokoa haluamasi määrä täytteitä lehtien sisään ja haukkaa muhevia Meksikon aromeja! Sopivaa tarjottavaa raakaruokaa tuntemattomillekin vaikkapa joulunajan illanistujaisissa.

Ruokailupäivitystä

Jälleen kurkkaus siihen mitä kaikkea laitoin suuhuni eilisen aikana. Melko tavallinen talvisempi päivä kyseessä ruokien suhteen. Liikunnallisesti normaalia rauhallisempi, vain tunnin verran keveää pyöräilyä ja kävelyä lähdereissun merkeissä sekä työskentelyn lomassa muutamaan otteeseen jotain vetreytystä kuten päällä- ja käsilläseisontaa ja sen sellaista. Seuraavassa listattuna jokainen suupala.

Aamu (n.klo 9)

• mehu: 4 appelsiinia
• pirtelö: 4 appelsiinia, 6 tuoretaatelia

Lounas (n. klo 12)

• viherpirtelö: 6 banaania, 2 dl pakastevadelmia, muutama kourallinen vihreitä (persilja, mangoldi, lehtisalaatti)

Iltapäivä (n. klo 15)

• vihermehu: 1 omena, ½ kurkku, 1 pieni kesäkurpitsa, n. 100g pinaattia, 2 sellerinvartta
• 2 päärynää

Illallinen (n. klo 18)

• kurpitsa-pinaattikeitto, tästä reseptistä soveltaen (ilman pähkinöitä)
• raakatacot (sis. mm. kaalia, ituja, tomaattia, porkkanaa, mantelia, saksanpähkinää, avokadoa… resepti tulossa!)

Päivän mittaan lisäksi lähdevettä pari litraa, josta noin puolet aamulla.

Kokonaisenergiamäärä 2494 kcal, josta 83 % hiilihydraatista (568 g), 11 % rasvasta (33 g) ja 6 % proteiinista (49 g). Tähtään tällä hetkellä keskimäärin noin 2500 kcal -tasolle, joten aika nappiin osui fiilispohjalta! Myös makroravinteiden suhteet ovat haluamani suuntaiset.

Mikroravinteita kertyi jälleen reilusti. Esim. kalsiumia selvästi yli suosituksen (1080 mg), magnesiumia 2,5-kertaisesti, C-vitamiinia yli 10-kertaisesti, useimpia B-ryhmän vitamiineja myöskin yli suosituksen. Kuten olettaa voi, auringonvalon avulla muodostuvan D-vitamiinin saanti jäi nollille, samoin kuin tämän laskelman mukaan myös B12 (joskin otan tätä toistaiseksi purkista). Myös seleeni jäi vähän alhaiseksi. Laskelmat tavalliseen tapaani fitday.com-sivustolta, jossa pohjana yhdysvaltalaiset ravintosuositukset.

Ateriarytmi tuntui hyvältä ja ruoan määrä riittävältä – ei mitään kummempaa nälkää tai muita ikäviä tuntemuksia. Samoilla linjoilla jatketaan!

Aiempia ruokapäiväkirjojamme löydät seuraavista linkeistä:

http://raakaruoka.com/2010/08/07/ruokapaivakirja/

http://raakaruoka.com/2010/07/15/ateria-analyysia/

http://raakaruoka.com/2009/12/09/kiipeilypaivan-evaat/

http://raakaruoka.com/2009/11/30/tavallinen-paiva/

Talven suosikkiaamiainen

Kesän meloniaamiaisista siirryin tropiikin antimiin, ja olen nyt vasta totuttelemassa kylmän ajan ruokatarjontaan.

Viime päivien suosikkini aamun aloitukseen on ollut ekstrapirteä appelsiinipirtelö. Eurooppalainen appelsiinikausi on parhaimmillaan, joten mehukasta materiaalia on edullisesti tarjolla. Appelsiinista saa reippaan fiiliksen pakkaspäivään ja ties mitä ravinteita – esim. tämän reseptin juoma sisältää runsaan c-vitamiinimäärän lisäksi kalsiumia noin 200 mg (n. neljäsosa päivän saantisuosituksesta).

Jaffa-pirtelö yhdelle:

• 4 appelsiinia
• 4 (tuore)taatelia
• pikku tilkka vettä

Tehosekoita aineet tasaiseksi juomaksi (n. puoli litraa valmista juomaa). Nauti kauniista lasista väriä ja raikkautta ihastellen!

Appelsiinin terveyshyödyistä voit lukea lisää täältä (engl.): http://www.whfoods.com/genpage.php?tname=foodspice&dbid=37

Kasvismuskeli-inspiraatiota

Jos jollekin on vielä epäselvää, että riittääkö kasvisravinto myös lihaksiston rakentamiseen ja ylläpitoon, niin suosittelen tarkastamaan tämän ihan huikean videon!

Herra Armstrong on ollut vegaani/vegetaristi 7 vuotta ja viimeisen vuoden 100% raakavegaani. Näyttää tuo jumppa sujuvan ihan kohtalaisesti ja videon lopun poseerauskin osoittaa muskeleiden olevan aika vakuuttavassa kuosissa!

Hedelmäinen Kaakkois-Aasia

Olen viime vuosina ottanut prioriteetikseni hakeutua valoisammille seuduille marraskuun tietämillä, Euroopan synkimpään aikaan. Tällä kertaa matkasin auringon ja hedelmien perässä monen muunkin länsimaalaisen suosimaan edulliseen Kaakkois-Aasiaan. Vietin aikaa Malesian puolella Kuala Lumpurissa ja länsirannikon saarilla, sekä eteläisen Thaimaan rannoilla muun muassa alueen kalliokiipeilytarjonnan houkuttamana. Pikaisesti pistäydyin myös Singaporessa. Kaakkois-Aasian raakaruokakeskittymä Bali jäi odottamaan tulevia reissuja, mutta nälässä ei tarvinnut tämänkertaisissa kohteissanikaan virua. Tosin hedelmäkammoisen raakaruokailijan olisi kyseisillä seuduilla aika vaikea löytää syötävää. Itselleni tämä ei kuitenkaan todellakaan tuottanut ongelmaa, vaan iloitsin jokaisesta mehukkaan sokerisesta mangosta euforisin tuntein! Vihanneksia ehtii kyllä järsiä sitten kotonakin.

Kookos – reissaajan paras ystävä!

Aloitetaanpa katsaus tärkeimmästä. Kookokset ovat mielestäni näiden maiden ehdoton ykkösjuttu! Kookosvesi on huippuvirkistävää ja erittäin ravinteikasta juomaa, joka nesteyttää loistavasti kuumassa paahteessa. Parhaimmillaan tietysti suoraan pähkinästä nautittuna. Lusikalla ja pillillä höystetyn auki hakatun kookoksen sai turistiseuduilla noin eurolla, ja päivässä tuli usein pari kappaletta hörpittyä. Nuoret vihreät kookokset ovat erityisesti Thaimaassa yleensä hyvin tuoreita, mutta aste-eroja löytyy maun raikkaudessa sekä koostumuksessa. Kaikista tuoreimmissa/nuorimmissa pähkinöissä on veden lisäksi vain ohut kerros lusikalla nautittavaa läpikuultavaa hyytelöä kuoren sisäpinnalla. Vanhemmissa hyytelö muuttuu valkoisemmaksi, kerros paksunee, ja vähitellen muuttuu kovemmaksi. Samassa prosessissa veden maku muuttuu superraikkaasta vähän makeammaksi ja pähkinäisemmäksi. Etukäteen on vaikea arvioida minkä tasoista pähkinää on tarjolla, mutta kokeilemalla löytää oman luottomyyjän.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hedelmäherkkuja

Hedelmätarjonta ei välttämättä ole parhaimmillaan turistien suosimilla ranta-alueilla. Länsimaalaiseen makuun näyttivät hedelmät istuvan lähinnä sokeriliemillä ja jäillä höystettyjen ’fruit shake’ -juomien muodossa sekä pannukakkujen kyytipoikana. Näin ollen hedelmäostokset joutui rantamestoissa usein tekemään em. tuotteita myyvissä kojuissa. Välillä oli vaikeuksia ostaa näiltä myyjiltä riittävästi hedelmiä, sillä pannukakunpaistaja ei useinkaan halunnut luopua viimeisistä banaaneistaan. Juomia tarjoavissa kojuissa olikin yleensä parempi tuuri, ja mukaan sai mangoja, ananaksia, banaaneja ja hyvällä tuurilla vesimeloniakin. Tosin kalliihkoilla lähes Euroopan tasoa hipovilla hinnoilla, ja usein myös hedelmämäärän ihmettelyn ja naureskelun saattelemana. Melkein samaan hintatasoon pääsikin ravintoloiden ja ruokakioskien valmiilla hedelmäannoksilla, jotka yleensä koostuivat perushedelmistä eli meloneista, mangosta, ananaksesta ja banaanista. Näitä käteviä hedelmälautasia oli yleensä aina saatavilla, mikä teki elämän helpoksi.

Isommissa kylissä ja kaupungeissa tarjonta oli hedelmäkaupoissa ja torikojuissa runsaampaa ja saatavilla oli mm. kermaomenaa, sapodillaa, mangostania, dokongia, lohikäärmehedelmää sekä mehukkaita ja makeita greipin sukulaisia pomeloita. Uudeksi suosikkihedelmäkseni valikoitui sapodilla, joka näyttää perunalta, muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin kiivin ja ylikypsän päärynän välimuotoa, ja maistuu mämmin ja toffeen yhteensulautumalta – mmmmmm…. Kaupungeissa, kuten Singaporessa, mehutarjonta oli myöskin runsasta, ja tuoreita juomia oli tarjolla jo edellä mainittujen hedelmien lisäksi mm. jakkihedelmästä, sokeriruo’osta ja guavasta.

Hedelmien kuninkaaksikin sanottua ja raakaruokapiireissä jonkinlaista kulttimainetta nauttivaa piikikästä duriania maistoin ensi kertaa elämässäni, ja täytyy todeta, että toista kertaa ei välttämättä tule! Huhhuh! Olin varautunut siihen, että maku saattaa olla hedelmien yleislinjaan nähden jokseenkin poikkeava, mutta en sentään osannut kuvitella, että joidenkin ihmisten suuresti arvostama hedelmänautinto voisi olla niin kummallinen ja maistua niin mädäntyneeltä. Noh, testatkaa, jos kohdalle osuu, mutta varovasti ;)

Muuta murkinaa vegaanille

Ravintoloissa tai ruokakojuissa saa hedelmäannoksien lisäksi erilaisia kypsennettyjä kasvisannoksia, jotka saattavat olla vegaanisia. Asia täytyy näennäisen kasvisannoksenkin osalta kuitenkin yleensä erikseen varmistaa, sillä kala-/osterikastike on yleinen ainesosa esim. curry-ruokalajeissa ja kananmuna paistetuissa riiseissä ja riisinuudeleissa. Myöskin monet salaatit saattavat sisältää erilaisia yllätyksiä, vaikka menussa lueteltaisiin vain kasvisainesosat.

Itse asioin aina kun mahdollista joko varsinaisissa kasvisravintoloissa tai paikoissa, joissa oli erillinen ’vegetarian’-ruokalista. Muissa ravintoloissa tai kojuissa taas söin yleensä hedelmälautasen. Joskus kohdalle osui myös salaattibuffet. Parhaat valikoimat ovat tietystikin isommissa kaupungeissa tai vähän hippihenkisemmissä rantapaikoissa. Esim. Singaporessa, Kuala Lumpurissa ja Malesian länsirannikon Penangissa tarjolla on myös joitakin luomu- ja terveysorientoituneita, pääosin makrobioottisesti suuntautuneita kasvisravintoloita runsaalla vegaanisella tarjonnalla. Thaimaan Phuketissa on myös jonkinlainen raakaruokaravintola.

Täyttä varmuutta vegaanisuudesta ei aina kielimuurin takia ole mahdollista saavuttaa muiden ruokien kuin hedelmien osalta, joten reissussa täytyy olla varustautunut tietyllä joustavuudella, jos ja kun paikalliseen ruokakulttuuriin haluaa tutustua ja osallistua. Satunnaiset ruokayllärit kyllä unohtuvat viimeistään valkoiselta rantahiekalta turkoosiin veteen pulahtaessa!