Hedelmäinen Kaakkois-Aasia

by

Olen viime vuosina ottanut prioriteetikseni hakeutua valoisammille seuduille marraskuun tietämillä, Euroopan synkimpään aikaan. Tällä kertaa matkasin auringon ja hedelmien perässä monen muunkin länsimaalaisen suosimaan edulliseen Kaakkois-Aasiaan. Vietin aikaa Malesian puolella Kuala Lumpurissa ja länsirannikon saarilla, sekä eteläisen Thaimaan rannoilla muun muassa alueen kalliokiipeilytarjonnan houkuttamana. Pikaisesti pistäydyin myös Singaporessa. Kaakkois-Aasian raakaruokakeskittymä Bali jäi odottamaan tulevia reissuja, mutta nälässä ei tarvinnut tämänkertaisissa kohteissanikaan virua. Tosin hedelmäkammoisen raakaruokailijan olisi kyseisillä seuduilla aika vaikea löytää syötävää. Itselleni tämä ei kuitenkaan todellakaan tuottanut ongelmaa, vaan iloitsin jokaisesta mehukkaan sokerisesta mangosta euforisin tuntein! Vihanneksia ehtii kyllä järsiä sitten kotonakin.

Kookos – reissaajan paras ystävä!

Aloitetaanpa katsaus tärkeimmästä. Kookokset ovat mielestäni näiden maiden ehdoton ykkösjuttu! Kookosvesi on huippuvirkistävää ja erittäin ravinteikasta juomaa, joka nesteyttää loistavasti kuumassa paahteessa. Parhaimmillaan tietysti suoraan pähkinästä nautittuna. Lusikalla ja pillillä höystetyn auki hakatun kookoksen sai turistiseuduilla noin eurolla, ja päivässä tuli usein pari kappaletta hörpittyä. Nuoret vihreät kookokset ovat erityisesti Thaimaassa yleensä hyvin tuoreita, mutta aste-eroja löytyy maun raikkaudessa sekä koostumuksessa. Kaikista tuoreimmissa/nuorimmissa pähkinöissä on veden lisäksi vain ohut kerros lusikalla nautittavaa läpikuultavaa hyytelöä kuoren sisäpinnalla. Vanhemmissa hyytelö muuttuu valkoisemmaksi, kerros paksunee, ja vähitellen muuttuu kovemmaksi. Samassa prosessissa veden maku muuttuu superraikkaasta vähän makeammaksi ja pähkinäisemmäksi. Etukäteen on vaikea arvioida minkä tasoista pähkinää on tarjolla, mutta kokeilemalla löytää oman luottomyyjän.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hedelmäherkkuja

Hedelmätarjonta ei välttämättä ole parhaimmillaan turistien suosimilla ranta-alueilla. Länsimaalaiseen makuun näyttivät hedelmät istuvan lähinnä sokeriliemillä ja jäillä höystettyjen ’fruit shake’ -juomien muodossa sekä pannukakkujen kyytipoikana. Näin ollen hedelmäostokset joutui rantamestoissa usein tekemään em. tuotteita myyvissä kojuissa. Välillä oli vaikeuksia ostaa näiltä myyjiltä riittävästi hedelmiä, sillä pannukakunpaistaja ei useinkaan halunnut luopua viimeisistä banaaneistaan. Juomia tarjoavissa kojuissa olikin yleensä parempi tuuri, ja mukaan sai mangoja, ananaksia, banaaneja ja hyvällä tuurilla vesimeloniakin. Tosin kalliihkoilla lähes Euroopan tasoa hipovilla hinnoilla, ja usein myös hedelmämäärän ihmettelyn ja naureskelun saattelemana. Melkein samaan hintatasoon pääsikin ravintoloiden ja ruokakioskien valmiilla hedelmäannoksilla, jotka yleensä koostuivat perushedelmistä eli meloneista, mangosta, ananaksesta ja banaanista. Näitä käteviä hedelmälautasia oli yleensä aina saatavilla, mikä teki elämän helpoksi.

Isommissa kylissä ja kaupungeissa tarjonta oli hedelmäkaupoissa ja torikojuissa runsaampaa ja saatavilla oli mm. kermaomenaa, sapodillaa, mangostania, dokongia, lohikäärmehedelmää sekä mehukkaita ja makeita greipin sukulaisia pomeloita. Uudeksi suosikkihedelmäkseni valikoitui sapodilla, joka näyttää perunalta, muistuttaa rakenteeltaan jossain määrin kiivin ja ylikypsän päärynän välimuotoa, ja maistuu mämmin ja toffeen yhteensulautumalta – mmmmmm…. Kaupungeissa, kuten Singaporessa, mehutarjonta oli myöskin runsasta, ja tuoreita juomia oli tarjolla jo edellä mainittujen hedelmien lisäksi mm. jakkihedelmästä, sokeriruo’osta ja guavasta.

Hedelmien kuninkaaksikin sanottua ja raakaruokapiireissä jonkinlaista kulttimainetta nauttivaa piikikästä duriania maistoin ensi kertaa elämässäni, ja täytyy todeta, että toista kertaa ei välttämättä tule! Huhhuh! Olin varautunut siihen, että maku saattaa olla hedelmien yleislinjaan nähden jokseenkin poikkeava, mutta en sentään osannut kuvitella, että joidenkin ihmisten suuresti arvostama hedelmänautinto voisi olla niin kummallinen ja maistua niin mädäntyneeltä. Noh, testatkaa, jos kohdalle osuu, mutta varovasti ;)

Muuta murkinaa vegaanille

Ravintoloissa tai ruokakojuissa saa hedelmäannoksien lisäksi erilaisia kypsennettyjä kasvisannoksia, jotka saattavat olla vegaanisia. Asia täytyy näennäisen kasvisannoksenkin osalta kuitenkin yleensä erikseen varmistaa, sillä kala-/osterikastike on yleinen ainesosa esim. curry-ruokalajeissa ja kananmuna paistetuissa riiseissä ja riisinuudeleissa. Myöskin monet salaatit saattavat sisältää erilaisia yllätyksiä, vaikka menussa lueteltaisiin vain kasvisainesosat.

Itse asioin aina kun mahdollista joko varsinaisissa kasvisravintoloissa tai paikoissa, joissa oli erillinen ’vegetarian’-ruokalista. Muissa ravintoloissa tai kojuissa taas söin yleensä hedelmälautasen. Joskus kohdalle osui myös salaattibuffet. Parhaat valikoimat ovat tietystikin isommissa kaupungeissa tai vähän hippihenkisemmissä rantapaikoissa. Esim. Singaporessa, Kuala Lumpurissa ja Malesian länsirannikon Penangissa tarjolla on myös joitakin luomu- ja terveysorientoituneita, pääosin makrobioottisesti suuntautuneita kasvisravintoloita runsaalla vegaanisella tarjonnalla. Thaimaan Phuketissa on myös jonkinlainen raakaruokaravintola.

Täyttä varmuutta vegaanisuudesta ei aina kielimuurin takia ole mahdollista saavuttaa muiden ruokien kuin hedelmien osalta, joten reissussa täytyy olla varustautunut tietyllä joustavuudella, jos ja kun paikalliseen ruokakulttuuriin haluaa tutustua ja osallistua. Satunnaiset ruokayllärit kyllä unohtuvat viimeistään valkoiselta rantahiekalta turkoosiin veteen pulahtaessa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3 vastausta to “Hedelmäinen Kaakkois-Aasia”

  1. Nonnis Says:

    Voi, tämän tekstin lukeminen ja loputtoman oloinen lumituisku yhdessä saivat minut odottamaan entistä enemmän tulevaa Sri Lankan reissua entistä enemmän! Poimintatuoreet hedelmät ovat kyllä niin eri tavaraa kuin täällä pohjoisessa kypsytetyt kaverinsa. Erityisesti odotan kookosvettä viidakon siimeksessä vietetyn yön jälkeen :)

    Sapodi vaikutti mielenkiintoiselta tuttavuudelta, pitääkin uskaltaa maistaa jos tulee joskus vastaan!

  2. elina Says:

    Moikka Nonnis! Joo tuo hedelmien tuoreus ja kypsyys oli just ihan parasta ja todellakin kannattaa tankata sitä kookosvettä, ahhh! Ihanaa reissua sulle – tässä vaiheessa toivottavasti sen odottelukin lämmittää hiukan :)

  3. JonnaHanna Says:

    Tovin asuttuani aikanaan Thaimaassa törmäsin ehkä enemmän ongelmaan, että kaikkeä piti ostaa kerralla niin valtavasti ja säilyvyys taas kosteassa helteessä ei ollut paras mahdollinen( kun omissa asumuksissani ei ilmastointia ollut) Ensimmäisen mokani tein kun yritin paikallisesta Prismasta ostaa pari banaania…no tuli myyjä, nauroi ja totesi nou,nou ja nappasi mulle koko valtavan tertun jota olin erehtynyt silppuamaan… no siinä oli sitten banskua kavereillekin. Ihanalta kuulostaa ja ehkä taas joskus itsekin hedelmä taivaaseen pääsen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: