Kolesterolin puute kasviksista?

by

I guess the reason why western societies are so sick is that their diets are too deficient in cholesterol and people eat way too much fruits and vegetables!” -Harley ”Durianrider” Johnstone /www.30bananasaday.com

Yleisimmät veganismin vastaiset argumentit liittyvät proteiiniin ja B12-vitamiiniin. Silloin tällöin näkee lisäksi esitettävän, että kasviperäinen ravinto johtaisi kolesterolin puutteeseen. Tämä on ensisilmäyksellä aiheelliselta vaikuttava epäilys siksi, että elimistö tarvitsee kolesterolia moniin toimintoihinsa, ja kasvisperäisessä ravinnossa sitä on tuskin lainkaan. Taustalla on kuitenkin puutteellinen käsitys elimistön toiminnasta.

Kuten eläinten, myös ihmisen elimistö valmistaa kolesterolia niin hiilihydraattien, rasvojen kuin proteiinienkin sisältämästä hiilestä. Ravinnon ei siis tarvitse sisältää kolesterolia ollenkaan. Solut valmistavat kolesterolia solukalvojaan varten. Pääosan mm. D-vitamiinin ja muiden hormonien tuotannossa tarvittavasta kolesterolista valmistaa maksa. Maksa myöskin kierrättää käyttämättä jääneitä kolesterolimolekyylejä ja muuttaa niitä ruoansulatuksessa käytettäväksi sappihapoksi.

Esimerkiksi geneettiset tekijät sekä imeytymisen tehokkuus määrittävät kuinka paljon kolesterolia tuotetaan. Lisäksi jos kolesterolia saa ravinnosta runsaasti, sen tuotanto elimistössä vähenee. Näin ollen siis ainakin pidempiaikainen kolesteroliton/vähäkolesterolinen kasvisruokavalio edistäisi elimistön omaa kolesterolituotantoa ja -säätelyä. Tämän pohjalta ajattelisin, että jos runsaskolesterolisen eläinperäisen ravinnon vaihtaa äkillisesti vegaaniruokavalioon, voi elimistöllä mahdollisesti kestää hetki sopeutumisprosessissa ja kolesterolin tuotannon optimoinnissa. Pidemmällä aikavälillä ei kolesterolin puutteen pitäisi muodostua vegaanille ongelmaksi elimistön toimiessa normaalisti, vaan elimistö valmistaa tarvitsemansa n. 1000 mg kolesterolia päivässä raakavegaanisestakin ravinnosta.

8 vastausta to “Kolesterolin puute kasviksista?”

  1. annika Says:

    Asiaa! Kaikki ravinnosta saatava kolesteroli on turhaa ja usein jopa haitaksi, koska niin moni syö liikaa kaikkea kolesterolipitoista.

  2. Jenni Says:

    Hei! Oletteko mitanneet viime aikoina kolesterolianne? Olen ollut kasvissyöjä noin 7 vuotta ja puoli vuotta raakapainoitteinen kasvissyöjä. Anoppini mittasi veriarvoni ja kokonaiskolesterolini oli 7. Ylärajanahan suomessa pidetään vissin arvoa 5. Mistäköhän tuo voisi johtua? Olen käyttänyt maitotuotteita jonkin verran, varsinki juustoa. Olisin kyllä valmis jättämään ne kokonaan pois ruokavaliosta.
    Ajattelin seurata tilannetta nostamalla raakruuan määrää ja lisäämällä kasvismehun määrää ruokavaliossani=)

  3. elina Says:

    Annika: jep! :)

    Jenni: mun kolesterolitasot on mitattu joskus kymmenisen vuotta sitten kun olin ollut pari vuotta vegaaniruoalla, lukemat oli hyvät, mutta tarkemmin en arvoja enää muista… olisi kiva tsekata jossain vaiheessa nykytilanne! Kolesterolitasoihin ja elimistön kolesterolin säätelymekanismeihin voivat vaikuttaa perintötekijät, ja tokihan vegetaristikin voi lisäksi maitotuotteilla kohottaa kolesterolitasoaan. Olisi kiinnostavaa kuulla myöhemmin onko ruokavaliomuutoksillasi ollut vaikutusta! Kuvittelisin että taso raakaruoan lisäämisen (ja maitotuotteiden vähentämisen?) avulla vähitellen laskisi, ainakin tutkimusten valossa näin pitäisi käydä… Tsemppiä ja intoa muutoksiin!

  4. Nonnis Says:

    Mun kolesterolit mitattiin muutama vuosi sitten yhden terveystutkimuksen ohessa. En muista tarkkoja lukuja minäkään kun en niitä mukaani saanut, mutta lääkäri totesi, ettei ole nähnyt näin alhaisia lukuja kenelläkään ja kyseli onko suvussani poikkeuksellisen pitkäikäisiä ihmisiä.. Eli ei hänkään huolissaan vaikuttanut olevan.

  5. Nimetön Says:

    Esimerkkiksi rypisn lehden pinta sisältää kolestrolia 70 % ja sisäosa 15 %. Kasveissa on kolestrolia, ei kuitenkaan samoissa mittakaavassa kuin eläinperäisessä. Ero on kuitenkin huikea. Kasvi tarvitsee kolestrolia muodostakseen D-vitamiinia kuten ihminenkin. Suurimmillaan lehden D-vitamiinipitoisuus voi olla jopa 120 000 µg kiloa kohden. Tämä sisältää D2 ja D3. Ja kumpaakin löytyy kasveista. D-vitamiinipitopisuus vaihtelee kasvilajeittain. Pitää paikkansa että elimistö valmistaa kolestroolia.

    • Nimetön Says:

      Lähteet edelliseen vastaukseen

      Vihertuuli Ari 2010, Elävän ravinnon ympäristö ja terveysvaikutukset, Opinnäytetyö, Elävän ravinnon yhdistys ry, Mikkelin ammattikorkeakoulu.

      Behrman EJ et al. 2005, Cholestrol and Plants, Journal of Chemical Education 82(12):179

      Napoli JL et al. 1977, Solanum glaucophyllum as source of 1,25-dihydroxyvitamin D3, Journal of Bilogical Chemistry 252:2580-2583

      Hughes MR et al. 1977, presence of 1,25-dihydroxyvitamin D3-glycoside in calcinogenic plant Cestrum diurnum, Nature 268:347-349

      Mello JR, Habermehl GG. 1998, Effects of calsinogenic plants – qualitative and quantitative evaluation, DTW Deutch Tierrarztl Wochenschr 105(1):25-29

      Horst RL et al. 1984, Isolation and identification of vitamin D2 and vitamin D3 from Medicago sativa (alfalfa plant), Archieves of Biochemistry and Biophysics 231(1):67-71

      Boland R et al. 2003, Vitamin D compounds in plants, Plant Science 164(3):357-369

      Bajaj, Y., P., S. 1999, Medical and Aromatic Plants, , Biotechnology in Agriculture and Forestry 43, Springer-Verlag Berlin Heidelberg, page 366

  6. elina Says:

    Näinhän se on, että kasveissa on muiden sterolien ohella myös kolesterolia. Määrät ovat keskimäärin kuitenkin niin vähäisiä (esim. luokkaa 50 mg/kg kasveissa vrt. 5 g/kg eläimissä), että siksi niistä yleensä aina puhutaan kolesterolittomina. Joskin siis aavistuksen virheellisesti, jos tarkkoja ollaan. Nämä vähäiset määrät lienevät kuitenkin edelleen pientä plussaa elimistön tuottaman kolesterolin lisäksi – lisätukea siis sille, että eläintuotteita ei tähänkään ravinnossa tarvita.

    Tässä joitakin esimerkkejä asiasta http://bip.cnrs-mrs.fr/bip10/choles.htm. Tosin kamalan näköinen sivu, mutta helposti ymmärrettävä sisältö :)

  7. Irkku H Says:

    Jennille tiedoksi: Olen lukenut viime aikoina useista luotettavan tuntuisista lähteistä, että jopa virallinen lääketiede olisi menossa suuntaan, jossa kokonaiskolesterolin lukemalla ei enää olisi niin suurta merkitystä (vaikka virallinen tavoite kai on edelleen alle 5). Enemmän merkitystä olisi HDL:n ja LDL:n keskinäisellä suhteella. Eli jos sulla ns. hyvä kolesteroli (HDL) hyvä, niin se kompensoi huonoa. HDL:n pitäisi kai virallisen terveydenhuollon mukaan olla yli 1 ja LDL:n alle 3. Sain juuri eilen omat tulokseni, jossa nämä raja-arvot näkyivät.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: