Väliaikakatsaus

Tässä vaiheessa lienee paikallaan kertoa hieman väliaikatietoja raakaruoan vaikutuksista elämääni ja terveyteeni.

Olen nyt ollut parisen vuotta pääosin (n. 90%) raakaruoalla ja vegaaniruokavaliolla reilut 8 vuotta. Ensinnäkin palautumiseni fyysisestä rasituksesta on nykyään nopeampaa kuin perinteisellä vegaaniruokavaliolla. Tämä koskee niin voimatreeniä kuin kestävyysurheiluakin.

Merkittävintä kuitenkin on, että olen saavuttanut yhden tärkeimmistä tavoitteistani: olen saanut painoni nousuun! Tätä olen yrittänyt suunnilleen puolet elämästäni, mutta mitään ei ole tapahtunut. Viime talvena vielä erilaiset vastoinkäymiset saivat painoni putoamaan entisestään. Nyt kun olen ahtanut itseeni riittävästi hedelmiä ja salaatteja, painan useamman kilon enemmän kuin vajaa vuosi sitten. Olen myöskin raakaruoan avulla saavuttanut kaikkien aikojen maksimipainoni. Olen juuri yltänyt painoindeksin mukaiseen normaalipainoon! Kaikki lisäpaino on tullut lihaksena, pääasiallisesti yläkroppaan, kuten olen halunnutkin. Yhdistettynä säännölliseen salitreeniin raakaruoka on taannut toivotun tuloksen. Tässä vaiheessa tavoitteenani on saada vielä ainakin pari lisäkiloa.

Syksyllä nyrjäytin nilkkani kiipeilyn tiimellyksessä, joten urheiluni on ollu hieman rajoitettua. Parkour, kiipeily, juoksu ja tanssi ovat vielä tauolla, mutta salilla voin tehdä jo lähes kaikkea. Olen myös voinut ratsastaa ja uida, joten kuntoilua en ole täysin joutunut jättämään missään vaiheessa, vaikka lajit ovat hieman vaihtuneet.

Allergiani on raakaruoan avulla pysynyt edelleen poissa, joskin olen huomannut, että heti, jos olen joutunut syömään huonommin, oireet alkavat palata. 15 pillerikesää on takana ja niitä ei toivottavasti tule lisää! Viime kesän tulikoe, liftausprojekti halki Euroopan heinäpeltojen, sujui ainakin mainiosti! En ole myöskään sairastanut pariin vuoteen. Jopa viime talven flunssa-aalto meni minulta joukoittain sairastavia kollegoitani sijaistaessa. Hiukset ovat pysyneet päässä, kynnet kasvavat entiseen malliin ja jaksamiseni on normaali. Olen edelleen energisempi kuin ennen raakaruokailuun siirtymistäni.

Maito – petosta ja propagandaa

Maito askarruttaa yhä monen kasvissyöjän mieltä. Hyvin markkinoitu maitopropaganda sekoittaa päitämme, ja suomalaiset kulauttavat nykyään jopa 140 litraa maitoa vuodessa henkilöä kohden. Maito on yksi viimeisistä linnakkeista, jonka karjatalous on onnistunut säilyttämään terveysruokien listalla. Maidon terveellisyys on kuitenkin vain yksi suuri myytti, mitään todellisuuspohjaa sille ei juuri löydy. Varsinkin kun puhutaan maidosta 2010-luvun Suomessa, ei kyse ole todellakaan mistään puhtaasta luonnontuotteesta, vaan pitkän prosessoinnin tuloksesta. Oma lukunsa ovat vielä rasvattomat, värjätyt, aspartaamilla makeutetut ja keinotekoisesti sakeutetut jogurtit, sekä prosessoiduilla kasvirasvoilla ja emulgointiaineilla kyllästetyt lähinnä muovia muistuttavat juustot.

Maidosta puhuttaessa puhutaan yleensä myös kalsiumista. Maaginen 120mg/dl kalsiumipitoisuus pitää meijerit tiellä ja lehmät navetassa, vaikka suositusten täyttämiseksi ihmejuomaa täytyy latkia lähes litra päivässä. Kalsium ja sen puutokseen liittyvä osteoporoosi ovatkin erittäin tärkeä aihe, joten siitä on tulossa erillinen postaus. Tässä keskityn nyt siis kaikkeen muuhun maitoon liittyvään, paitsi kalsiumiin. Sen lisäksi, että paljon maitotaloustuotteita nauttiva pohjolamme on osteoporoositilastojen kärkialue, olemme tekemässä historiaa myös diabeteksen, syövän ja sydänsairauksien osalta. Sairausluvut korreloivat yllättäen maidonkulutustilastojen kanssa. Toki ei pidä unohtaa muiden elintapojemme vaikutusta, mutta näihin kaikkiin maidolla on joka tapauksessa selkeä yhteys. Ei liene tarpeellista enää myöskään todistaa, miksi laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan kehon normaali tila, josta muuten ”kärsii” suurin osa maapallon väestöstä. Valitettavasti useissa teollisuusmaissa lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus ovat onnistuneet luomaan tästä(kin) elimistön normaalista puolustusmekanismista lääketieteellisesti diagnosoitavan sairauden, johon on kehitetty avuksi niin lääkkeitä kuin prosessoituja elintarvikkeitakin.

Maito on usein allergioiden ja hengitystiesairauksien taustalla. Toki maito itsessäänkin voi olla allergisoiva, mutta se saattaa aiheuttaa myös muita allergioita ja astmaa. Moni astmaatikko on yllättäen parantunut jätettyään maitotuotteet pois ruokavaliostaan. Maidon aiheuttama ylimääräinen limaneritys tukkii hengitysteitä, jolloin elimistö ei enää kykene vastaamaan ympäristön haasteisiin, kuten siitepölyyn, eläinpölyyn tai kylmään pakkasilmaan, vaan tukkeutuu lopullisesti johtaen astmakohtaukseen.

Maito on yhteydessä myös korvatulehduksiin ja moniin pieniin ja harmittomampiin, mutta erityisesti lapsia vaivaaviin tiloihin. Nykyään onneksi jopa koululääketiede tunnistaa tämän yhteyden ja useat lääkärit kehottavat välttämään maitotuotteita korvatulehdusten yhteydessä. Kuitenkin aivan liian monta antibioottia syödään vain ja ainoastaan väärän ruokavalion seurauksena ja tulehduskierteeseen palataan aina uudelleen, aivan kuten maitotuotteidenkin pariin.

Maito on aina äidinmaitoa – jälkikasvulle eli vasikalle suunniteltua juomaa. Sen avulla pienestä vasikasta pitäisi kasvaa vuodessa iso lehmä. Kun sama aine nyt valjastetaankin osaksi ihmisen, varsinkin lapsen, ruokavaliota, se sotkee tehokkaasti myös hormonitoimintaa. Verrattuna muihin eläinkunnan tuotteisiin lehmänmaidon vaikutus lienee pahimpia. Lehmänmaidon sisältämällä insuliinin kaltaisella kasvutekijä IGF-1:llä on harvinainen yhtenevyys ihmisen vastaavan kasvutekijän kanssa. Niinpä kun esimerkiksi vuohenmaidon vastaavaa kasvutekijää ei ihmisen elimistö tunnista, lehmänmaidosta se tulee ihmisen käyttöön. Kasvutekijän teho vieläpä kaksinkertaistuu homogenoinnin ansiosta. Insuliinia muistuttavana sen nauttiminen lisää myös diabetesriskiä. Erityisesti lapselle pitäisi suoda mahdollisuus luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen ilman näitä ihmiselimistölle haitallisia aineksia.

Maito sisältää estrogeeni- ja progesteronihormoneja. Näitä hormoneja on kaikessa maidossa, mutta erityisen paljon niiden lehmien maidossa, jotka ovat lypsyaikana kantavana tai joita on lääkitty progesteronilla umpeutuksen yhteydessä. Suomessa hormonilääkityksen säännöt ovat onneksi huomattavasti tiukemmat kuin esim. USA:ssa, jossa maidontuotantoa lisätään jatkuvasti hormoneilla. Kuitenkin myös suomalaisten lehmien yleisiä utaretulehduksia lääkitään antibiooteilla. Lehmänmaidon luonnollinenkin hormonitaso on ihmiselle liikaa ja tutkimusten mukaan johtaa mm. erityisesti tyttöjen ennenaikaiseen, jopa alle kouluikäisten puberteettiin. Tähän ilmiöön liittyy vielä kohonnut rintasyövän riski. Myös miehillä maito lisää syöpäriskiä ja häiritsee hormonitasapainoa aiheuttaen mm. fyysistä naisistumista. Jostain kummallisesta syystä suomalaisten mielissä tämä lehmävauvojen ensiruoka onkin yhtäkkiä isojen ja vahvojen tosimiesten juomaa. Jännittävää on myös huomata, että erityisesti miehille suunnatussa informaatiossa maidon hormonien väitetään olevan ihmisessä toimimattomia. Samaan aikaan naisille kuitenkin suositellaan maidonjuontia sen korkeiden hormonipitoisuuksien vuoksi! Tutkimusten valossa on kuitenkin ilmeistä, että maito aiheuttaa hormoniepätasapainoa niin miehissä kuin naisissa.

Tässä kohtaa kunnon kansalainen rypistää taas kulmiaan ja ihmettelee, voiko tämä tosiaan olla totta. Miten tällainen sitten voidaan sallia? Kai joku olisi jo kieltänyt moisen elintarvikkeen? Maidon täytyy olla terveellistä, kun sitä neuvoo juomaan neuvolantäti ja tv-mainos. Ensi kerralla kun saat käsiisi koululaisille tai pienten lasten vanhemmille suunnatun ”terveysesitteen” koskien maitoa, vilkaisepa kuka sen on toimittanut. Ensimmäinen veikkaukseni on Valio Oy. Toinen veikkaukseni on Maito ja Terveys ry. Miksi voittoa tavoitteleva yritys saa mainostaa vapaasti Suomen valtion kouluissa, virastoissa ja terveyskeskuksissa? Jos tilalla olisi Coca-Colan, Marlboron tai miksei vaikkapa Volkswagenin mainos, luulenpa, että moni teistäkin pitäisi sitä epäilyttävänä. Millä tavalla Valio on erilainen? Se on voittoa tavoitteleva yritys, ei hyväntekeväisyysjärjestö. Sillä on nerokas strategia ja se on onnistunut saamaan sille kansalaisten ja viranomaisten hyväksynnän. Maito ja Terveys ry puolestaan on maidon kulutuksen edistämisjärjestö härskeimmillään. Omilla nettisivuillaan se kertoo olevansa tuotemerkkeihin nähden puolueeton ja toteaa loogisesti seuraavassa lauseessa saavansa rahoituksensa meijereiltä ja maatalouden menekinedistämiseen suunnatuista varoista. Tämä kertonee kaiken oleellisen. Sen tavoitteisiin ei kuulu objektiivisen tiedon tarjoaminen vaan maidon kulutuksen edistäminen. Tuskin sen jäsenet Valio ja Arla Ingman ovat myöskään tuotemerkkeihin nähden puolueettomia.

Eettis-ekologisena kysymyksenä maito on aivan samanlainen kuin liha. Lehmän elinkaari jää luonnottoman lyhyeksi myös maitotilalla, sen kohtelu on varsin usein kyseenalaista ja sen ruokkiminen yhtälailla viljellyn kasvisravinnon haaskausta kuin lihakarjankin. Ihmisravinnoksi kelpaamattoman säilörehun ohella lehmät nauttivat mm. tuontirypsiä ja -viljoja. Terveyden kannalta tämä tarkoittaa myös yleensä heikkolaatuista tehoravintoa, joka on tuotettu mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Rehutuotannossa käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet konsentroituvat lehmään ja sitä kautta maitoon. Talvella ja keväällä muoviin paalatun, moneen kertaan jäätyneen ja sulaneen heinän sisältö on usein homeensekainen. Tietokoneohjatut lypsyautomaatit eivät myöskään tunnista tulehtuneita utareita vaan lypsävät tyytyväisinä maidon sekaan myös tulehdusnesteet, jotka sittemmin päätyvät kuluttajan nautittaviksi. Lehmät pidetään jatkuvassa imetys-/poikimiskierteessä, jotta maidon tulo jatkuu. Puolet vasikoista on luonnollisesti sonneja eli lihakarjaa, joiden ainoa tehtävä on päätyä lihaksi. Maitobisnes on siis väistämättä myös lihabisnestä.

Ensiapua kevätallergiaan

Olen jo aiemmin kertonut, kuinka lapsuudesta asti jatkunut ja vuosi vuodelta pahentunut siitepöly- ja heinäallergiani katosi täysin siirryttyäni raakaruokaan. Viime kesä oli ensimmäinen, jolloin en nauttinut yhtään ainutta lääkettä, kun vielä edellisenä vuonna napsin pillereitä parhaimmillaan kolme päivässä tuloksena lähinnä loputon väsymys.

Allergian varsinaisista syistä on tarjolla yllättävän vähän informaatiota, sillä kuten minkä tahansa ”sairauden” kohdalla, on keskitytty mainostamaan oireita lievittäviä lääkkeitä, ei parantamaan terveyttä. Allergia on kuitenkin jonkinlainen elimistön ylikuormittuminen. Vaikka allergian mekanismeja on tutkittu ja tiedetään tapahtumien kemiallinen kulku elimistössä, ovat allergian perimmäiset syyt ja parannuskeinot enemmän tai vähemmän hämärän peitossa. Taustalla on toki perimä, mutta allergian varsinaisena laukaisijana on eräiden tutkimusten mukaan mitä ilmeisimmin ruoansulatuselimistön bakteeriepätasapaino. Tätä näkemystä tukee myös yleisesti havaittu yhteys allergioiden sekä korkean hygieniatason ja luonnosta vieraantumisen välillä.

Länsimaissa keskeisinä ongelmina ovatkin liioiteltu hygienia sekä vieraantuminen eläimistä ja kasveista. Paradoksaalista on, että allergikolle useimmiten suositellaan korkeaa hygieniaa ja kaikenlaisen pölyn sekä eläinten ja kasvien välttelyä. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin tämän pitäisi ennemminkin pahentaa tilannetta.  Tämä myös selittäisi tehokkaasti sen, miksi itse parannuin ruokavaliomuutoksen myötä allergiastani.

Elimistön puhdistuminen lisäainemyrkyistä ja bakteeritasapainon palautuminen vie toki hieman aikaa, eikä välttämättä ehdi lohduttaa enää tämän kevään siitepölytaistossa. Pikaisempaa helpotusta voi kuitenkin etsiä muualtakin kuin lääkkeistä. Ensiapuna on tärkeää vähentää ylimääräistä limaneritystä ja muuta kuormitusta taistelevassa elimistössä.

Haluan jakaa muutaman pikavinkin allergikon kevättä helpottamaan, joko lääkitystarvetta vähentämään tai lisäavuksi:

1. Maitotuotteet ovat allergikon pahin vihollinen. Jopa koululääketieteilijät ovat kuulleet esimerkiksi astmaatikoista, jotka maidon jätettyään paranivat. Maito lisää limaneritystä, joten elimistö tukkeutuu entisestään. Astmaatikolla allergisen liman ilmaantuminen voi aiheuttaa astmakohtauksen, kun tiehyet ovat jo ennestään täynnä muun muassa maidon aiheuttamaa limaa ja tukkeutuvat helposti täysin. Myös gluteenilla voi olla osuutensa liialliseen limaneritykseen.
2. Jätä pois lisäaineet. Lukuisten lisäaineiden on todettu olevan eri tavoin allergisoivia. Toki kemiallisten, elimistölle täysin vieraiden ja käsittämättömien aineiden välttely on luonnollinen ratkaisu kenelle tahansa, mutta varsinkaan jo ylikuormituksesta hälyttävän allergikon keholle ei niillä kyllästäminen sovi.
3. Kokeile probiootteja. Maitohappobakteereilla on edullinen vaikutus elimistön luonnollisen bakteeritoiminnan tukemisessa.
4. Vahvista elimistöäsi syömällä mahdollisimman paljon vihreitä lehtivihanneksia – jos suinkin mahdollista suoraan luonnosta. Myös Helsingissä kasvanut nokkonen tai voikukka on varmasti puhtaampi ja ravinteikkaampi kuin yksikään tehotomaatti, allergialääkkeistä puhumattakaan.
5. Vältä ulkoisia kemikaaleja. Älä suotta kuormita elimistöäsi keinotekoisilla kauneudenhoitotuotteilla, hiusväreillä ja pesuaineilla. Vaikka et niistä suoranaisesti saisikaan oireita, joutuu elimistösi taistelemaan niiden vaikutusta vastaan, kuluttaen resursseja allergiataistelultasi.
6. Juo vettä. Huolehdi nestetasapainosta myös hedelmien ja viherpirtelöiden avulla. Allergia jatkuvine silmien vuotamisineen ja niistämisineen altistaa dehydraatiolle. Mikäli syöt allergialääkkeitä, myös ne kuivattavat elimistöä. Nestetasapainon tiedetään liittyvän astmaan, joten sillä lienee merkitystä hengityselinten toiminnan kannalta laajemminkin.
7. Kokeile nenähuuhtelua. Jos ennakoivat toimenpiteet eivät ole riittäneet, voit raikastaa oloa ns. sarvikuonokannun avulla nenää huuhdellen. Voit myös ilman kannua vetää muutaman kerran varovasti vettä sieraimiin ja niistää sen kevyesti ulos.

Niityillä vihreitä herkkuja popsiva vuohi ei ole allerginen kasveille tai kavereilleen…voisimmekohan päätellä tästä jotain?

Miten minusta tuli raakaruokailija?

Kiinnostukseni raakaruokaan alkoi viime talvena, kun yritin syödä, syödä ja syödä, levätä, venytellä ja syödä edistääkseni toivotonta palautumistani. Normaalitilanteessa olisin hiljentänyt tahtia ja vähentänyt treeniä, syönyt lisää kaurapuuroa ja ollut edelleen ihan yhtä jumissa. Urheilen työkseni, joten en kuitenkaan voinut muuta kuin puskea eteenpäin. Kroppa tuntui koko ajan kuin mukiloidulta ja kunnollinen palautuminen olisi vaatinut kolme päivää täyttä lepoa. Väsytti ja sairastelinkin.

Tähän asti olin ollut perinteisellä vegaaniruokavaliolla. Nyt aloin kokeilla viherpirtelöitä. Jätin vehnän, sokerin, hiivan ja prosessoidut tuotteet vähitellen pois ruokavaliostani. Korvasin myös toisen lämpimän aterian salaatilla. Lihaksistossa alkoi heti tapahtua ihmeitä. Ero oli huomattava jo muutaman pirtelöpäivän jälkeen. Myös aiemmin vaivanneet nivelkivut hävisivät. Aloin opiskella raakaravinto-oppia uudella motivaatiolla ja tuntui, että nyt oli juuri oikea hetki tällaiselle muutokselle, jota olin jo usean vuoden aika ajoin ajatellut.

Kevään tullen olin jo ajoittain 100% raa’alla. Palasin myös vanhan harrastukseni, villivihannesten keräilyn pariin heti, kun ensimmäiset lehdet lumen alta paljastuivat. Toukokuun lopussa tajusin, että kyykin jatkuvasti jo heitivissä heinämättäissä ja koivun ja lepän siitepölyaikakin oli jo ohi. En ollut kokenut minkäänlaisia allergiaoireita! Sitten teinivuosieni mikään kokeilemani allergialääke ei ole enää tehonnut kunnolla, ja konsultoidessani lääkäriä en saanut mitään toivoa reseptilääkkeidenkään paremmasta tehosta. Minulle on suositeltu siedätyshoitoa, johon en kuitenkaan ole lähtenyt sen epävarmojen tulosten ja pitkän, mahdollisesti toistuvan piikkihoidon vuoksi. Ruokavaliosta minulta ei koskaan ole tässä yhteydessä kysytty mitään, sillä en ole ollut millekään ruoka-aineelle allerginen. Minulla on myös lapsena todettu atooppinen iho, ja siihen liittyvät, joskin aikuisiällä vähäisemmät ongelmat ovat myös kadonneet nykyisen ruokavalioni ansiosta. Tänä kesänä olen ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen voinut maata heinikossa ja ylipäätään ulkoilla ilman, että silmäni ovat kutisseet ja nenä vuotanut!

Vaikka olenkin jo mielestäni saavuttanut tärkeimmät tavoitteeni raakaruoalla, toivon siltä vielä lisää. Olen aina ollut alipainoinen, mutta toivon saavani pari lisäkiloa ja erityisesti yläkroppaan lisää lihasta treenin ja ruokavalioni avulla. Viime keväänä osallistuin Kisakalliossa kuntotestiin erinomaisin tuloksin. Haluan kuitenkin parantaa silloisia tuloksiani ja tavoitteenani onkin nyt 30 punnerrusta. (naisille parhaan tuloksen saavuttaminen raja on 22/1min, joka on myös edellinen tulokseni) Ylipäätään haluaisin raakaruoan avulla tulla energisemmäksi, treenata ihan hulluna ja jaksaa loputtomiin. Erityisesti haluan valinnoillani taistella elintarviketeollisuuden kieroja kiemuroita vastaan ja tuoda esiin vaihtoehtoa, joka on sekä ekologinen että eettinen, mutta myös terveellinen.