Maito askarruttaa yhä monen kasvissyöjän mieltä. Hyvin markkinoitu maitopropaganda sekoittaa päitämme, ja suomalaiset kulauttavat nykyään jopa 140 litraa maitoa vuodessa henkilöä kohden. Maito on yksi viimeisistä linnakkeista, jonka karjatalous on onnistunut säilyttämään terveysruokien listalla. Maidon terveellisyys on kuitenkin vain yksi suuri myytti, mitään todellisuuspohjaa sille ei juuri löydy. Varsinkin kun puhutaan maidosta 2010-luvun Suomessa, ei kyse ole todellakaan mistään puhtaasta luonnontuotteesta, vaan pitkän prosessoinnin tuloksesta. Oma lukunsa ovat vielä rasvattomat, värjätyt, aspartaamilla makeutetut ja keinotekoisesti sakeutetut jogurtit, sekä prosessoiduilla kasvirasvoilla ja emulgointiaineilla kyllästetyt lähinnä muovia muistuttavat juustot.
Maidosta puhuttaessa puhutaan yleensä myös kalsiumista. Maaginen 120mg/dl kalsiumipitoisuus pitää meijerit tiellä ja lehmät navetassa, vaikka suositusten täyttämiseksi ihmejuomaa täytyy latkia lähes litra päivässä. Kalsium ja sen puutokseen liittyvä osteoporoosi ovatkin erittäin tärkeä aihe, joten siitä on tulossa erillinen postaus. Tässä keskityn nyt siis kaikkeen muuhun maitoon liittyvään, paitsi kalsiumiin. Sen lisäksi, että paljon maitotaloustuotteita nauttiva pohjolamme on osteoporoositilastojen kärkialue, olemme tekemässä historiaa myös diabeteksen, syövän ja sydänsairauksien osalta. Sairausluvut korreloivat yllättäen maidonkulutustilastojen kanssa. Toki ei pidä unohtaa muiden elintapojemme vaikutusta, mutta näihin kaikkiin maidolla on joka tapauksessa selkeä yhteys. Ei liene tarpeellista enää myöskään todistaa, miksi laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan kehon normaali tila, josta muuten ”kärsii” suurin osa maapallon väestöstä. Valitettavasti useissa teollisuusmaissa lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus ovat onnistuneet luomaan tästä(kin) elimistön normaalista puolustusmekanismista lääketieteellisesti diagnosoitavan sairauden, johon on kehitetty avuksi niin lääkkeitä kuin prosessoituja elintarvikkeitakin.
Maito on usein allergioiden ja hengitystiesairauksien taustalla. Toki maito itsessäänkin voi olla allergisoiva, mutta se saattaa aiheuttaa myös muita allergioita ja astmaa. Moni astmaatikko on yllättäen parantunut jätettyään maitotuotteet pois ruokavaliostaan. Maidon aiheuttama ylimääräinen limaneritys tukkii hengitysteitä, jolloin elimistö ei enää kykene vastaamaan ympäristön haasteisiin, kuten siitepölyyn, eläinpölyyn tai kylmään pakkasilmaan, vaan tukkeutuu lopullisesti johtaen astmakohtaukseen.
Maito on yhteydessä myös korvatulehduksiin ja moniin pieniin ja harmittomampiin, mutta erityisesti lapsia vaivaaviin tiloihin. Nykyään onneksi jopa koululääketiede tunnistaa tämän yhteyden ja useat lääkärit kehottavat välttämään maitotuotteita korvatulehdusten yhteydessä. Kuitenkin aivan liian monta antibioottia syödään vain ja ainoastaan väärän ruokavalion seurauksena ja tulehduskierteeseen palataan aina uudelleen, aivan kuten maitotuotteidenkin pariin.
Maito on aina äidinmaitoa – jälkikasvulle eli vasikalle suunniteltua juomaa. Sen avulla pienestä vasikasta pitäisi kasvaa vuodessa iso lehmä. Kun sama aine nyt valjastetaankin osaksi ihmisen, varsinkin lapsen, ruokavaliota, se sotkee tehokkaasti myös hormonitoimintaa. Verrattuna muihin eläinkunnan tuotteisiin lehmänmaidon vaikutus lienee pahimpia. Lehmänmaidon sisältämällä insuliinin kaltaisella kasvutekijä IGF-1:llä on harvinainen yhtenevyys ihmisen vastaavan kasvutekijän kanssa. Niinpä kun esimerkiksi vuohenmaidon vastaavaa kasvutekijää ei ihmisen elimistö tunnista, lehmänmaidosta se tulee ihmisen käyttöön. Kasvutekijän teho vieläpä kaksinkertaistuu homogenoinnin ansiosta. Insuliinia muistuttavana sen nauttiminen lisää myös diabetesriskiä. Erityisesti lapselle pitäisi suoda mahdollisuus luonnolliseen kasvuun ja kehitykseen ilman näitä ihmiselimistölle haitallisia aineksia.
Maito sisältää estrogeeni- ja progesteronihormoneja. Näitä hormoneja on kaikessa maidossa, mutta erityisen paljon niiden lehmien maidossa, jotka ovat lypsyaikana kantavana tai joita on lääkitty progesteronilla umpeutuksen yhteydessä. Suomessa hormonilääkityksen säännöt ovat onneksi huomattavasti tiukemmat kuin esim. USA:ssa, jossa maidontuotantoa lisätään jatkuvasti hormoneilla. Kuitenkin myös suomalaisten lehmien yleisiä utaretulehduksia lääkitään antibiooteilla. Lehmänmaidon luonnollinenkin hormonitaso on ihmiselle liikaa ja tutkimusten mukaan johtaa mm. erityisesti tyttöjen ennenaikaiseen, jopa alle kouluikäisten puberteettiin. Tähän ilmiöön liittyy vielä kohonnut rintasyövän riski. Myös miehillä maito lisää syöpäriskiä ja häiritsee hormonitasapainoa aiheuttaen mm. fyysistä naisistumista. Jostain kummallisesta syystä suomalaisten mielissä tämä lehmävauvojen ensiruoka onkin yhtäkkiä isojen ja vahvojen tosimiesten juomaa. Jännittävää on myös huomata, että erityisesti miehille suunnatussa informaatiossa maidon hormonien väitetään olevan ihmisessä toimimattomia. Samaan aikaan naisille kuitenkin suositellaan maidonjuontia sen korkeiden hormonipitoisuuksien vuoksi! Tutkimusten valossa on kuitenkin ilmeistä, että maito aiheuttaa hormoniepätasapainoa niin miehissä kuin naisissa.
Tässä kohtaa kunnon kansalainen rypistää taas kulmiaan ja ihmettelee, voiko tämä tosiaan olla totta. Miten tällainen sitten voidaan sallia? Kai joku olisi jo kieltänyt moisen elintarvikkeen? Maidon täytyy olla terveellistä, kun sitä neuvoo juomaan neuvolantäti ja tv-mainos. Ensi kerralla kun saat käsiisi koululaisille tai pienten lasten vanhemmille suunnatun ”terveysesitteen” koskien maitoa, vilkaisepa kuka sen on toimittanut. Ensimmäinen veikkaukseni on Valio Oy. Toinen veikkaukseni on Maito ja Terveys ry. Miksi voittoa tavoitteleva yritys saa mainostaa vapaasti Suomen valtion kouluissa, virastoissa ja terveyskeskuksissa? Jos tilalla olisi Coca-Colan, Marlboron tai miksei vaikkapa Volkswagenin mainos, luulenpa, että moni teistäkin pitäisi sitä epäilyttävänä. Millä tavalla Valio on erilainen? Se on voittoa tavoitteleva yritys, ei hyväntekeväisyysjärjestö. Sillä on nerokas strategia ja se on onnistunut saamaan sille kansalaisten ja viranomaisten hyväksynnän. Maito ja Terveys ry puolestaan on maidon kulutuksen edistämisjärjestö härskeimmillään. Omilla nettisivuillaan se kertoo olevansa tuotemerkkeihin nähden puolueeton ja toteaa loogisesti seuraavassa lauseessa saavansa rahoituksensa meijereiltä ja maatalouden menekinedistämiseen suunnatuista varoista. Tämä kertonee kaiken oleellisen. Sen tavoitteisiin ei kuulu objektiivisen tiedon tarjoaminen vaan maidon kulutuksen edistäminen. Tuskin sen jäsenet Valio ja Arla Ingman ovat myöskään tuotemerkkeihin nähden puolueettomia.
Eettis-ekologisena kysymyksenä maito on aivan samanlainen kuin liha. Lehmän elinkaari jää luonnottoman lyhyeksi myös maitotilalla, sen kohtelu on varsin usein kyseenalaista ja sen ruokkiminen yhtälailla viljellyn kasvisravinnon haaskausta kuin lihakarjankin. Ihmisravinnoksi kelpaamattoman säilörehun ohella lehmät nauttivat mm. tuontirypsiä ja -viljoja. Terveyden kannalta tämä tarkoittaa myös yleensä heikkolaatuista tehoravintoa, joka on tuotettu mahdollisimman halvalla ja nopeasti. Rehutuotannossa käytetyt lannoitteet ja torjunta-aineet konsentroituvat lehmään ja sitä kautta maitoon. Talvella ja keväällä muoviin paalatun, moneen kertaan jäätyneen ja sulaneen heinän sisältö on usein homeensekainen. Tietokoneohjatut lypsyautomaatit eivät myöskään tunnista tulehtuneita utareita vaan lypsävät tyytyväisinä maidon sekaan myös tulehdusnesteet, jotka sittemmin päätyvät kuluttajan nautittaviksi. Lehmät pidetään jatkuvassa imetys-/poikimiskierteessä, jotta maidon tulo jatkuu. Puolet vasikoista on luonnollisesti sonneja eli lihakarjaa, joiden ainoa tehtävä on päätyä lihaksi. Maitobisnes on siis väistämättä myös lihabisnestä.
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Raakaruoka 