- parempi fyysinen ja henkinen suorituskyky
- iloisempi fiilis
- vähäisempi unentarve
- vähemmän flunssaa, vatsaongelmia, allergioita ja muuta vaivaa
- vähemmän vakavampia sairauksia ja nopeampi tervehtyminen
- tarkemmat aistit
Tässä joitakin etuja, joita raakaruokapainotteisella ravinnolla sanotaan voitavan saavuttaa, ja joita olemme osittain itsekin kokeneet. Mihin tällaiset hyödyt perustuvat? Raakaruoka on kypsentämätöntä ja pääasiallisesti myös lämmittämätöntä, useimmiten kasvisperäistä ravintoa. Raakaruoan pääidea on tarjota elimistölle mahdollisimman luonnollista, prosessoimatonta, ravinnetiivistä ja elimistön helposti sulatettavaa ja käytettävää ravintoa.
Ajatuksena on, että kun elimistö saa ravintoa, jota sen on helppo hyödyntää, sen ei tarvitse keskittää energiavarojaan turhien jätteiden käsittelyyn ja aina uusien myrkkyjen poistamiseen. Raakaravintoon siirryttäessä tai sitä lisättäessä saattaakin ilmetä voimakkaampi puhdistumis- eli ns. detox-vaihe esimerkiksi vatsa- tai iho-oireina, jotka sittemmin häviävät. Energiaa vapautuu selviytymistaistelun sijaan tärkeämpiin toimiin, kuten jo aiheutuneiden sairauksien ja vammojen parantamiseen. Myös yleinen energiataso ja hyvinvointi kohenevat kun elimistö on optimaalisesti ravittu ja energiaa jää heikkotasoisen ruoan pilkkomisen sijaan enemmän itse elämiseen – niin ruumiilliseen kuin henkiseenkin suorituskykyyn.
Suuri osa hyödyistä on saavutettavissa jo pelkällä raakaruoan osuuden lisäämisellä päivittäisessä ravinnossa. Enemmän hedelmiä, lisää salaatteja muun ruoan oheen, pari viherpirtelöä, jokunen pähkinä ja siemen välipalaksi – jo näin yksinkertaisesti voidaan kasvattaa tuoreen kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa ilman että tarvitsee välttämättä luopua kaikesta tutusta ja turvallisesta kypsennetystä ruoasta. Kun tuoreruokaa alkaa lisätä aterioihinsa, jää ajan mittaan automaattisesti jotain vähemmän hyödyllistä pois. Tosin on mahdollista elää myös täysin raakaruoalla, ja ylipäätään hyödyt ovatkin sitä suuremmat mitä enemmän tuoretta saa itseensä ladattua.
Raakaruoka koostuu siis pääasiallisesti kypsentämättömästä kasvisravinnosta kuten vihanneksista, hedelmistä, juureksista, siemenistä ja pähkinöistä. Erityisen tärkeitä ovat vihreät lehtivihannekset. Ruokaa ei lämmitetä yli 46 celsiusasteen, joka on raja tärkeiden entsyymien säilymiselle/tuhoutumiselle, vaan valmistetaan muilla keinoin kuin kypsentämällä. Jotkut saattavat sisällyttää ruokavalioonsa myös raakamaitotuotteita tai kypsentämätöntä lihaa tai kalaa, mutta tässä blogissa keskitymme nimenomaan kasvisravintoon.
Raakaruoasta (engl. raw food) käytetään myös nimitystä elävä ravinto (engl. living food), joskin näissä voi nähdä myös joitakin käytännön eroja. Elävä ravinto korostaa tiettyjen erityisen ’elävien’ eli entsyymitoiminnaltaan rikkaiden ruoka-aineiden kuten itujen ja hapankaalin nauttimista. Entsyymien säilyttäminen ruoassa onkin keskeinen asia raakaravinnossa, ja tulemme aihetta käsittelemään myöhemmin. Mielestämme raakaruoka tai –ravinto on laaja-alaisempi ja helpompi nimitys kaikelle kypsentämättömälle ravinnolle, joten käytämme mielellämme sitä.
Raakaruoan ja elävän ravinnon noudattajien piirissä on useita erilaisia suuntauksia, jotka painottavat eri ruoka-aineryhmiä tietyistä syistä. Raakaruoan ei kuitenkaan tarvitse olla mikään erityisen sitova asia tai dieetti, ja monet todellakin saavuttavat suuria hyötyjä vain lisäämällä raakaruoan osuutta ruokavaliossaan, vaikkeivät kaikkea kypsennettyä hylkäisikään. Raakaruoan yhdistäminen vähäisempiin määriin laadukasta, täysiarvoista ja kypsennettyä kasvisruokaa olisikin mielestämme helposti saavutettavissa oleva tapa ravita myös pohjoisen ilmaston suomalaisia. Siksi haluamme kannustaa ottamaan vaikka pieniäkin askeleita kohti yhä tuoreempaa ruokavaliota lisäämällä hyvää ja korvaamalla vähemmän hyvää paremmalla.
Raakaruoka 